Terveisiä New Yorkista

24.08.2017

 Ammattiini ilmeisesti kuuluu, että missään ei oikein pääse kokonaan irti työelämästä. Melontareissullani New Yorkissa mietiskelin, mitenköhän turisteja vetävien hevosten jalat kestävät kovalla asfaltilla köpöttelyä, miten niiden korvat sopeutuvat jatkuvaan meteliin jne. Kissoja New Yorkissa arvioidaan olevan n 500 000, mutta heitä en nähnyt yhtäkään. Lienevät sisätiloissa. Sen sijaan Nykin arviolta 600 000 koira-asukasta kyllä näyttäytyi kirjavana porukkana. Tiheimmin koiria on Central Parkin ympäristössä, missä hotellimmekin sijaitsi. Kun on koiria, on myös koiratarvikeliikkeitä, eläinlääkäriasemia ja trimmaajia. Vaikka Amerikassa kaikki on suurta, klinikat ja kaupat joihin kävellessä törmäsin, olivat kyllä hyvin pieniä.

En erityisemmin pitänyt kirjaa näkemistäni koirista, mutta huomiota kiinnitti sekarotuisten suuri määrä. Toinen huomiota herättävä ja myös ikävä piirre oli se, että useilta koirilta oli häntä ja/tai korvat typistetyt. Netistä kävin katsomassa typistystilannetta maailmalla ja toden totta, Amerikassa ei ole typistystä kieltävää lainsäädäntöä. New York on ainoita alueita, joissa koko asiaan on edes aiottu puuttua.
Wikipediasta löytyi tällainen kartta typistystä koskevasta lainsäädännöstä. Harmailla alueilla asiasta ei ilmeisesti ole edes keskusteltu.

Tumma sininen: Ei rajoitusta typistyksille
Vaalea sininen: Vain eläinlääkäri saa tehdä typistykset
Keltainen: korvien typistys kielletty, häntien typistys sallittu
Oranssi: typistys kielletty kosmeettisissa tarkoituksissa
Punainen: typistys lailla kielletty

Ei siitä niin kovin pitkä aika ole, kun asiasta keskusteltiin kiivaasti Suomessa. Uskon, että valtaosa on jo tottunut koirien typistämättömään ulkonäköön ja suipot korvat ja töpöt hännät oudoksuttavat. Harvoin joudutaan häntää typistämään lääketieteellisistä syistä, saatikka typistämään vaurioituneita korvalehtiä, vaikka näillä uhkakuvilla muutosta aikanaan vastustettiin.
Ihmeen luontevasti koirat New Yorkin kaltaisessa kivikylässä näyttivät pärjäävän. Melontakeskuksen vieressä oli koirien vesipuisto lasten vesipuiston vieressä. Ulosteisiin ei törmännyt sen useimmin kuin Suomessakaan eli viikon aikana kerran. Suurin osa näytti ulkoiluttavan omaa lemmikkiään, mutta muutama ammattiulkoiluttajakin talutteli koiria Central Parkissa. Kahviloissa ja ravintoloissa näkyi koiria enemmän kuin Suomessa. Ravintolalistauksissa yli 450 ravintolaa toivottaa koirat tervetulleeksi asiakkaiden mukana. Ilmiö on meilläkin kasvamassa, toki suurin osa sallii koirat vain terasseilla.
Koirista näytettiin huolehdittavan hyvin, mutta silti tohtori sisälläni mietti, miten eläimen aistit sopeutuvat siihen jatkuvaan autojen moottoreiden ääneen ja tööttäilyyn, helikopterien pörräämiseen ja voimakkaisiin hajuihin. Sitä toki pohdin täällä Suomessakin. Ihmisen aistit kun ovat niin huonot eläimien aisteihin verrattuna. Miten ihmeessä lemmikkimme hyväksyvät meiltä sen kaiken melun ja voimakkaat tuoksut? Mikä olisi desipelimaksimit, jos lemmikit saisivat määrätä?


-Pirkko