Blogi


  • 07.10.2020
    Kasvomaski suositus 8.10. alkaen

    Klinikka käynnin yhteydessä saa vastaanotosta ostaa kasvomaskin käyttöön (1€/kpl).

    Lue lisää
  • 19.09.2020
    Klinikka suljetaan 19.9. klo. 14.30

    Klinikka täyttää 30 vuotta ja juhlistamme syntymäpäiviä yhteisesti EHYT talon henkilökunnan kanssa. Klinikka suljetaan poikkeuksellisesti tänään lauantaina klo. 14.30.

    Lue lisää
  • 03.09.2020
    Vastaanotto eläinlääkärille lauantaisin ajanvarauksella

    Lauantai aukiolot ovat jälleen palanneet kesätauolta. Ajan eläinlääkärille lauantaille voit varata puhelimitse numerosta 02 7221 221 tai nettiajanvarauksen kautta.

    Myös myymälä avoinna lauantaisin klo. 8-16.00

    Tervetuloa!

    Lue lisää
  • 28.07.2020
    Silmätarkastukset

    Klinikalla käy tekemässä virallisia silmätarkastuksia eläinlääkäri Päivi Vanhapelto. Ilmoitamme nettisivuilla ja Facebookissa kun tiedämme seuraavan tarkastuspäivän!

    Lue lisää
  • 22.06.2020
    Kesälauantait suljettu

    Klinikka ja myymälä ovat kiinni kesälauantaisin 20.6.-15.8. välisenä aikana.

    Lue lisää
  • 29.05.2020
    Onnea Ulriika, anestesiologian pioneeri

    Klinikkaeläinhoitajamme Ulriika Joutseno lähti kymmenen muun rohkean kanssa pilotoimaan AEL-Amiedu Oy:n erikoisammattitutkintoa eläinanestesiolgiasta. Koulutus tuntui näin työnantajan näkökulmasta hyvin vaativalta työn ohessa suoritettavaksi, mutta Ulriika on aiheeseen hyvin motivoitunut ja suoriutui opinnoista loistavasti.
    Tutkinto on nyt valmiina, mutta työ jatkuu. Teoreettinen opiskelu vaatii keskittymistä ja sisua, mutta vielä haastavampaa on soveltaa oppimaansa. Liian usein uudistukset jäävät tekemättä, kun entiselläkin systeemillä pärjätään ja tutut asiat ovat turvallisia. Kyseiseen ammattitutkintoon kuului myös työn organisointia ja ohjausta, mikä loi hyvää pohjaa sille, että opittuja asioita viedään myös käytäntöön jokapäiväisessä praktiikassa. Ei liene asiaa, jota ei voisi tehdä ”lite bättre” kuten kaikki 1995 eläneet tietävät.
    Ulriikan opinnoista voi lukea lisää Salon Seudun Sanomista, su 25.5.2020 s 13.

    Lue lisää
  • 12.05.2020
    Oralade - nestetasapainon ylläpitoon

    Oralade on nopeavaikutteinen nestetasapainon palauttaja – käyttövalmis ja maistuva apu koirille ja kissoille. Käyttöaiheet ovat moninaiset lähtien ripulista urheilu- ja metsästyskoiran palautumiseen. Juomassa on kanan maku, tarkat pitoisuudet löydät täältä.

    Oraladea voidaan käyttää myös ennen ja jälkeen leikkauksen (toipuminen), munuais- ja haimapotilaat sekä emät ja pennut!
























    Lue lisää
  • 21.04.2020
    Rakkautta koronan aikaan

    Koronaelämää on takana jo monta viikkoa. Ajatukset muuttuvat viikosta toiseen, vaikka viesti on pääosin pysynyt samana: pysytään kotona, pidetään etäisyyttä, pestään kädet saippualla, suojellaan riskiryhmiä, mieliala vaihtelee ainakin itsellä ahdistuksesta toiveikkuuteen.


    Karanteenien alkaessa mietin, häviävätkö asiakkaat, kun ihmiset eivät uskalla liikkua pois kotoaan. Toki moni asia on muuttunut, aikoja perutaan sairastumisen takia ja toisaalta akuutteja varauksia on tavallista enemmän. Mutta toisaalta mikään ei ole muuttunut. Lemmikin sairaudet halutaan hoitaa. Rakkautta löytyy korona-aikaan vähintään se, mitä ilman virustakin. Eihän sairasta ja kivuliasta eläintä voi kotona katsella ja jättää ilman apua. Jos itse ei uskalleta tulla klinikalle, pyydetään ystävää avuksi.


    Klinikan puitteet mahdollistavat hyvin toiminnan jatkumisen epidemian aikanakin. Avara tontti mahdollistaa joustavasti ulkona odottamisen, isot odotustilat sallivat etäisyydet sisätiloissa ja pääosin voimme ohjata asiakkaat odottelemaan suoraan tutkimushuoneisiin. Lemmikkieläimien ei ole todettu olevan erityinen tartuntariski, joten hyvällä käsi- ja hihnahygienialla pärjätään toistaiseksi. Saippuaa ja käsidesiä kuluu, mutta niitä on vielä riittänyt. Klinikan hengityskoneet on listattu, mutta vielä niitä ei ole tarvinnut ihmisten käyttöön luovuttaa. Lääkkeiden saatavuudessa on ollut ongelmia jo pitkään, joten aina ei tiedä, voiko tyhjästä hyllystä syyttää koronaa vai ihan jotain muuta sotkua.


    Epävarmuudessa eletään vielä viikkoja ja kuukausia, mutta viimeistään rokotusten myötä koronakin kuriin saadaan, näin uskon. Siihen asti pestään käsiä ja toivotaan, että saamme ylläpidettyä palvelua lemmikeille epidemiasta huolimatta.

    Lue lisää
  • 14.04.2020
    Koirien ja kissojen rokotukset

    Rokotukset ovat osa perusterveydenhoitoa

    Lemmikin rokottaminen on osa perusterveydenhoitoa. Rokottamisen tarkoituksena on ennaltaehkäistä vakavia, helposti tarttuvia sairauksia. Rokotukset annetaan yleensä perusteellisen terveystarkastuksen yhteydessä.


    Koirien rokotukset

    Koiranpennun klinikkakäynnit alkavat tavallisesti 8-12 viikon iässä, jolloin pennulle annetaan ensimmäinen rokotus. Pennulle tehdään terveystarkastus, johon kuuluu muun muassa sydämen kuuntelu sekä hampaiden, korvien ja ihon tarkastus. Ennen ensimmäistä rokotuskäyntiä pennulle annetaan loishäätö, koska loiset voivat heikentää rokotuksen tehoa.
    Koiran rokotusohjelma



    Koiran ikä

    8-12 vk: penikkatauti, parvo, tarttuva maksatulehdus ja kennelyskä.
    14-16 vk: penikkatauti, parvo, tarttuva maksatulehdus ja kennelyskä.
    5 kk: rabies
    1 v: penikkatauti, parvo, tarttuva maksatulehdus ja kennelyskä.
    1 v 3 vk: rabies.
    Sen jälkeen kun koira on saanut 1-vuotisrokotukset, annetaan tehosterokotukset:
    penikkatauti, parvo ja tarttuva maksatulehdus 3 vuoden välein.
    rabies 2 vuoden välein (luolametsästyskoirilla vuosittain).
    kennelyskä joka vuosi.

    Näiden perusrokotusten lisäksi voidaan antaa muun muassa leptospira-rokote, jonka ohjelma on samanlainen kuin kennelyskän. Uusimpana tulokkaana on borrelioosirokote, joka annetaan ensimmäisellä kerralla 3 vk välein ja jatkossa vuosittain.


    Kissojen rokotukset

    Kissanpennun klinikkakäynnit alkavat tavallisesti 8-12 viikon iässä, jolloin pennulle annetaan ensimmäinen rokotus. Pennulle tehdään terveystarkastus, johon kuuluu ainakin sydämen kuuntelu sekä hampaiden, korvien ja ihon tarkastus. Ennen ensimmäistä rokotuskäyntiä pennulle annetaan loishäätö, koska loiset voivat heikentää rokotuksen tehoa.
    Kissan rokotusohjelma

    Kissan ikä

    8 -12 vk: kissarutto, herpes ja calici (klamydia).
    9-16 vk: kissarutto, herpes ja calici (klamydia).
    1 v: kissarutto, herpes ja calici (klamydia).
    Sen jälkeen kun kissa on saanut 1-vuotisrokotukset, annetaan tehosterokotukset:
    kissarutto 1 -3 vuoden välein.
    herpes ja calici (klamydia) vuosittain.

    Jos kissa rokotetaan rabiesta vastaan, annetaan ensimmäinen rokotus noin 16 vk ikäisenä, uusintarokotus vuoden ikäisenä ja jatkossa joka toinen vuosi.

    Lue lisää
  • 18.03.2020
    Silmätarkastuspäivä 18.3.2020 peruttu, ilmoitamme uudesta ajankohdasta kun epidemiatilanne on päättynyt

    Silmätarkastuspäivä 18.3.2020 peruttu, ilmoitamme uudesta ajankohdasta kun epidemiatilanne on päättynyt

    Lue lisää
  • 14.03.2020
    25.3.2020 Hammasilta perutaan koronavirustilanteen takia

    25.3.2020 Hammasilta perutaan koronavirustilanteen takia

    Lue lisää
  • 14.03.2020
    Ohjeita klinikkakäynnille koronavirusepidemian johdosta

    Pyrimme säilyttämään toimintavalmiuden lemmikken hoidon takaamiseksi. Pyydämme asiakkaita noudattamaan yleisiä epidemiaohjeita (ei kuumeisena yleisille paikoille, yskitään nenäliinaan tai hihaan, pidetään min 1 m etäisyys kanssaihmisiin ym)  ja lisäksi toivomme, että potilaalla olisi vain yksi saattaja. 

    Meillä on isot piha-alueet, joten odottelu ilmoittautumisen jälkeen ulkonakin on mahdollista, mikäli potilaan vointi ja sää sen sallii. 

    Lue lisää
  • 11.02.2020
    Pysyvää on vain muutos

    Eläinklinikka EHYT Oy täyttää tänä 30 vuotta. Alkuperäisestä klinikasta ei ole jäljellä enää mitään muuta kuin omistajat eli Jouni ja Pirkko ja hyvä niin. Halikon terveyskeskuksen sisäpihalta on muutettu 1-tien varteen, jossa on hyvät, joskin pikkuhiljaa ajoittain ahtaaksi käyvät toimitilat ja reilusti parkkipaikkoja.
    Laiton otsikoksi vanhan kliseen, mikä on vaan niin totta. Syksyllä meillä aloitti eläinlääkärinä Anni Sandell ja vuoden alusta Anna Kaipainen. Muutamina päivinä viikossa työskentelee 4 eläinlääkäriä ja välillä alkaa jo huoneista olla pulaa. Jounin päivät täyttävät Vetmanin asiat ja potilastyö rajoittuu satunnaisiin tuurauksiin ja keisarileikkauksien tekoon.
    Oma ikääntyminen luo tarpeen muistella menneitä. 80-luvun eläinlääkärin koulutus keskittyi enimmäkseen sairauksien hoitoon ja terveydenhuollon alkutaival näkyi vasta tuotantoeläinpuolen koulutuksessa. Lemmikkien käyttäytymisestä ja tunne-elämästä ei ollut mitään käsitystä ja ajatus, että klinikalla huolehdittaisiin siitä, miltä eläimestä tuntuu, oli täysin syntymättä. Käsite eläinten hyvinvoinnista alkoi syntyä 90- luvun loppupuolella. Eläinten tuntemaa kipuakin alettiin pikkuhiljaa tunnistaa. Edelleen tosin kipu ja sen tunnistaminen on mielestäni lemmikkien hoidon suurimpia haasteita.
    Lemmikkejä hoidetaan yhä enemmän, lääkkeet ovat kehittyneet ja tutkimusmenetelmät ovat edenneet huomattavasti. Päivittäisessä työssä näkyy eniten hammashoidon kehittyminen. Eläinten hampaiden hoito on muuttunut 30 v aikana satunnaisesta hammaskiven ja heiluvien hampaiden irrotuksesta säännölliseksi hammashoidoksi, jossa tavoite on pitää terveet hampaat suussa mahdollisimman pitkään.
    Tällä hetkellä pohdin paljon sitä, mikä on eläinlääkärinä mahdollisuuteni toimia eläimen parhaaksi. Toistuvasti kaipaan kahta asiaa: toimivaa kristallipalloa ja mahdollisuutta aidosti kysyä lemmikiltä, mitä se itse haluaisi. Päivittäin mietitään erityisesti vanhojen eläinten kohdalla, lähdetäänkö ongelmaa korjaamaan ja hoitamaan, tyydytäänkö vaikka kivun hallintaan vai päädytäänkö jopa eutanasiaan. Esimerkiksi nukutusta pelätään, mikä on inhimillistä, mutta huonoin vaihtoehto on aina se, että ei tehdä mitään ja ummistetaan silmät eläimen hiljaiselta kärsimykseltä.

    Lue lisää
  • 10.02.2020
    Kuvia vanhojen koirien päivästä

    Klinikalla vietettiin jälleen tutuksi tullutta vanhojen koirien päivää!

    Lue lisää
  • 10.02.2020
    Toimenpiteeseen saapuvan lemmikin ohjeita

    Nukutusta vaativaan toimenpiteeseen saapuvan lemmikin tulee olla paastolla eli ilman ruokaa, vettä saa olla tarjolla. Aikuiset koirat ja kissat tulee paastottaa 8 tuntia ennen suunniteltua toimenpidettä. Kaneja ja jyrsijöitä ei saa pitää ilman ruokaa, ja niille olisi hyvä varata mukaan klinikalle omaa ruokaa/herkkuja joita voidaan tarjota heti heräämisvaiheessa. Ennen toimenpiteeseen tuloa koirien on hyvä päästä tarpeilleen, raskata fyysistä liikuntaa on hyvä välttää.

    Klinikalle tullessa potilaan paino tarkistetaan ilmoittautumisen yhteydessä (koirat aulassa olevasta vaa'asta ja kissat huoneessa). Useimpien leikkauksien jälkeen potilaalla tulee pitää kauluria/pukua, jos haluat käyttää omaa suojausta ota se mukaan tullessasi sillä usein jo heräämössä on tärkeä estää haavojen nuoleminen.

    Ennen potilaan sedaatiota eli rauhoittamista eläinlääkäri tekee yleistutkimuksen potilaalle, jos lemmikin voinnissa on ollut jotakin normaalisti poikkeavaa tai sillä on jotakin sairauksia on ne tärkeä kertoa hoitavalle eläinlääkärille. Mikäli lemmikilläsi on lääkityksiä, kysy niiden antamisesta ennen nukutusta aikaa varatessa.
    Potilaalla on heräämössä on mukavampaa mikäli mukana on esimerkiksi oma peitto, jossa on tuttuja tuoksuja. Viimeistään kotiin lähtiessä on autossa hyvä olla peitto, nukutettu eläin on tärkeä pitää lämpimässä.

    Potilaan lähtiessä kotiin toimenpiteen ja heräämisen jälkeen käydään yhdessä hoitajan / eläinlääkärin kanssa ohjeet kotona toipumista varten. Joskus joidenkin toimenpiteiden jälkeen suositellaan kontrollikäyntiä, esimerkiksi hammasoperaatioiden jälkeen on n. viikon kuluttua maksuton kontrollikäynti. Kontrollikäynnit ja tikkien poistot tulee varata normaalisti ajanvarauksen kautta.

    Lue lisää
  • 20.11.2019
    Hyviä uutisia!

    Tällä viikolla julkaistiin FINRES-Vet raportti, jossa todettiin, että koirista eristettyjen bakteerien antibioottiresistenssi eli vastustuskyky on vähentynyt toista vuotta peräkkäin.
    ”Resistenssitilannetta on luultavasti osittain parantanut eläinten mikrobilääkkeiden käytön yleinen väheneminen. Myös erityisesti seuraeläimille käytettävien mikrobilääketablettien myynti on Fimean tilastojen mukaan puolittunut vuodesta 2011. Käyttö on vähentynyt, koska asiaan on kiinnitetty huomiota ja hoitokäytäntöjä on aivan viime vuosina muutettu” kerrotaan raportissa.
    Resistenssitilanteen paraneminen on mukava palkinto siitä työstä, missä olemme klinikkana olleet osallisena jo vuosia. Antibioottien käyttöä on voitu vähentää monestakin syystä. Tärkein lienee meillä ja koko Suomessa allergisista iho-oireista kärsivien eläinten hoito-ohjeiden muuttuminen. Viikkoja kestävien antibioottikuurien sijaan pyritään aina nopeasti saamaan allergia itsessään kontrolloiduksi, jolloin näkyvät ihon jälkitaudit hiivoineen ja bateereineen hoituvat tavallisesti lääkeshampoolla ja muilla paikallishoidoilla. Tyypillisen allergiakoiran toistuvat korvatulehdukset tutkitaan ja hoidetaan tapauksen vaatimalla tavalla, eikä enää tyydytä rauhoittamaan oireita kerta toisensa perään antibioottia sisältävillä tipoilla.
    Joka ainoa antibioottikuuri harkitaan tarkkaan ja rajoitetaan käyttö ns tositilanteeseen. Ei aloiteta kuureja varmuuden vuoksi, vaan sen sijaan kontrolloidaan tilanne tai annetaan viikonlopuksi resepti kotiin, jos tilanne kääntyy huonoon suuntaan. Usein ei käänny ja resepti jää käyttämättä. Eläinten hoidossa antibioottien rajoittaminen on sinänsä todennäköisesti helpompaa kuin humaanipuolella koska antibioottien antaminen eläimelle voi olla melko työlästä. Asiakkaat ovat myös ottaneet hyväksyvästi vastaan selityksen, että säästämme lääkkeen tehon tilanteeseen, josta siitä varmasti on apua.
    Uskon, ettei yksikään eläin ole saanut huonompaa hoitoa sen takia, että antibiootteja ei enää vapautuneesti kirjoitella, eikä se missään nimessä ole myöskään tarkoitus. Antibiootit ovat elämää säästäviä lääkkeitä ja erittäin tarpeellisia silloin, kun bakteeri-infektio iskee rajusti.

    Lue lisää
  • 04.09.2019
    Terveisiä ja teemapäiviä

    Kesälomat ovat takana. Klinikan arjessa kesä on kiireistä aikaa, jolloin päivien suunnitelmat vaihtuvat tavallista tiheämmin. Käärmeenpuremat, lämpöhalvaukset tai vanhan lemmikin kunnon romahdus helteellä eivät tule harkitusti. Avun tarvitsijoita on paljon ja auttajia liian vähän. Oman klinikan osalta olen toiveikas, että saamme loppuvuodesta rivit taas täyteen ja odotusajat lyhyemmiksi.
    Lieneekö kouluvuosien perinnettä, että syksyssä on aina myös uuden alun tunnelmaa. Asiakastilaisuudet käynnistyvät 18.9., jolloin teemana on diabetes ja käydään läpi lemmikkien terveystarkastusasioita. Päivän aikana voi veloituksessa mittauttaa lemmikkinsä verensokerin ja teettää kuntoluokituksen. Luento-osuudessa keskitytään terveystarkastusten tarpeellisuuteen, kenelle liioittelua ja kenelle tarpeen.
    Lokakuun 9. päivä uusitaan suosittu Kutina-ilta. Kun lemmikillä on terve iho, sen korvia ei tarvitse puhdistaa, tassut saavat olla rauhassa ja yöt menevät ilman raapimista. Iho-ongelmat ovat erittäin yleisiä ja heikentävät rajusti sekä lemmikin että myös omistajan hyvinvointia. Hyvä uutinen on se, että lääkitysvaihtoehdot ovat monipuolistuneet ja todennäköisyys, että eläin saadaan oireettomaksi, on huomattavasti parempi kuin aikaisemmin. Jos lemmikin korvat ja kutina mietityttävät, tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan!
    Hyviä alkusyksyn hetkiä ja nähdään teemapäivillä
    t. Pirkko

    Lue lisää
  • 07.05.2019
    Hölmö rakkaus

    Minulla on rakas kissa, jonka kanssa aloitan jokaisen päivän nauttimalla mutteripannulla keitetyn maitokahvin, tekemällä Salkkarin vaikeamman sudokun ja näinä aikoina määräpäivinä myös lukemalla jutun edellisen päivän paikan päällä katsotusta Vilppaan pelistä. Juttu ensin (mitä nyt kissan alta näkyy) ,sudoku sitten.
    Kolmatta pudotuspeliä jännittäessäni, päätin keskittyä johonkin muuhun ennen työvuoron alkua ja otin kissani mukaan klinikalle. Huollettiin sen housuista takkuuntunut turkki ja poistettiin hammaskivet. Samalla jouduin poistamaan pahasti vaurioituneet yläleuan kulmahampaat.
    Illalla (trilleripelin jälkeen) katselin kissaani, joka yritti syödä ja jota yläleuan tikit selvästi häiritsivät. Kissaparka ilman kulmahampaita. Tämän pitäisi olla minulle helppoa, ammattini tuomaa varmuutta siitä, että olen toiminut eläimeni parhaaksi. Jouduin myöntämään itselleni, että hölmö rakkaus kissaan viivytti päätöstäni hoitaa epäilyksen alaiset hampaat ja eläimen hämmennys nukutuksen ja hoidon jälkeen riipi sydäntäni. Eli hyvät lemmikin omistajat, älkää tehkö niin kuin minä tein, vaan hoitakaa eläimet ajoissa suositusten mukaisesti, silloin vauriot minimoituvat ja kärsimys lyhenee. Palkinto tulee sitten jälkikäteen, kun eläin voi entistä paremmin.
    Jokainen lemmikin omistaja, eläinlääkärikin, jännittää oman eläimen nukuttamista. Riskiprosentti on erittäin pieni, mutta ei nolla ja vähintään alitajuinen pelko lemmikin menettämisestä viivyttää turhan usein ratkaisun tekoa tilanteissa, joissa välitön operaatio ei ole ainoa ratkaisu. Jotta päätöksenteko olisi hiukan helpompaa, voin kertoa, että olemme klinikalla panostaneet paljon turvalliseen nukutukseen: potilaille asennetaan hengitysputki, annetaan lisähappea, nukutusaine on kaasumainen, jotta nukutuksen taso on nopeasti säädeltävissä, hapetustasoja valvotaan, nesteytys menee tarkasti laskurin kautta, hengityskone hengittää potilaan puolesta, lämpöpatjaan puhalletaan lämmintä ilmaa ruumiinlämmön ylläpitämiseksi jne.
    Päätöksen viivyttely on inhimillistä, varsinkin, kun eläimet eivät osaa valittaa kroonisista kivuistaan. Mitä ei näe, sen voi helposti unohtaa. Mutta voin vakuuttaa, että vaurioituneet hampaat ovat kivuliaat, vaikka eläin jatkaa henkensä pitimiksi syömistä niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Yleisimpiä kysymyksiä on myös, miten eläin sitten pärjää ilman hampaita. Oikein hyvin ja ainakin paremmin kuin kivulloisten hampaiden kanssa. Ja niitä kuuluisia tekohampaita ei tarvita.
    Hyvää alkukesää kaikille ja erityisesti henkisesti pantteria jahtaaville t. Pirkko

    Lue lisää
  • 02.04.2019
    Kevät on täällä taas. Ja punkit

    Aamulla kerrottiin uutisissa, että maaliskuu oli taas ennätyslämmin. Puutiaiset eli kotoisammin punkit heräilevät, kun lämpötila nousee yli 5 asteen, joten voimme pikapuoliin julistaa punkkikauden alkaneeksi.
    Puutiainen on ikävän oloinen ötökkä iholla, mutta erityisesti pelätään sen levittämiä tauteja. Ihmiselle voi tarttua borrelia tai puutiasaivokuume, koirilla suurin pelko on borreliasta. Kissolla puutiaisten välittämät taudit ovat ainakin toistaiseksi hyvin harvinaisia ja suojausta suositellaan lähinnä sen takia, ettei kissan kantaisi puutiaisia sisätiloihin. Borrelian tarttuminen vaatii parin päivän kiinnittymisen. Ihmisellä tarkkaillaan rengasmaista muutosta ihossa, koiralla ei tällaista ilmiötä havaita. Koiran mahdolliset oireet alkavat keskimäärin 70 vrk tartunnasta. Oireena voi olla esim kuumeilua, nivelkipua ja väsymystä eli oireita, jotka voivat liittyä moniin muihinkin ongelmiin.
    Punkkisyyni on syytä tehdä päivittäin. Jos punkki on jo ehtinyt kiinnittyä, poistossa ei saa käyttää rasvaa eikä likistäminen ole suotavaa. Hommaan on saatavissa erilaisia pihtejä ja talttoja, mutta oma ehdoton suosikkini on punkkilasso. Lasso kiristyy ihon pintaan punkin pään ympärille ja lassoa kiertämällä punkki irtoaa vaivatta.
    Puutiaisilta koiran voi suojata joko suun kautta otettavilla tai niskaan siveltävillä valmisteilla tai punkkipannalla. Osa tuotteista on saatavilla ilman reseptiä, mutta tabletteihin tarvitaan resepti. Muista siis keskustella punkkikontrolli- asia eläinlääkärikäynnin yhteydessä tai varaa siihen erillinen aika. Koirat voidaan myös rokottaa borreliaa vastaan. Perusrokotus annetaan 3 viikon välein ja tehosterokotusta suositellaan vuosittain. Rokote voidaan antaa yli 12 viikon ikäiselle koiralle. Rokotettavaksi suositellaan koirille, jotka liikkuvat alueilla, joissa on paljon puutiaisia. Rokotukset kannattaa ajoittaa keväälle ennen punkkikauden alkua, jotta koiralla on suoja valmiina mahdollista tartuntaa vastaa.
    Punkeista huolimatta kevätlämpöä odotellen t. Pirkko

    Lue lisää
  • 13.02.2019
    Koulutuspäiväterveisiä Tukholmasta

    Pääsin taas viettämään viikonloppua kollegojen seurassa sisätauteja ja atopiaa opiskellen. On yllättävän mukavaa kerrata ja opiskella uusimpia tuulia tavallisista ongelmista, niistä, joita tulee vastaan lähes päivittäin.
    Atopian osalta pohdittiin sitä, että hyvä uutinen on se, että käytössämme on uusia, tehokkaita kutinalääkkeitä. Uudet lääkkeet eivät kuitenkaan poista sitä tuskaista tosiasiaa, että atopia on edelleen kliininen diagnoosi, mikä tarkoittaa sitä, että diagnoosia ei saa kertakäynnillä, vaan tarvitaan hoitoja ja seurantaa. Prosessi vie oikein tehtynä kuukausia ja lemmikin omistajan tulee olla hyvin sitoutunut eläimen hoitoon, jotta tehdään oikeat johtopäätökset. Allergiatestit eivät edelleenkään toimi allergian diagnostiikassa. Testit tehdään vasta diagnoosin jälkeen, jos halutaan lähteä siedätysterapiaan.
    Kilpirauhasen vajaatoiminta on koirilla suhteellisen yleinen ongelma. Se on usein perinnöllinen, joten esiintyvyys roduittain vaihtelee. Rotulistatkin vaihtelevat maantieteellisesti. Beagle, suursnautseri, hovawart, rhodesiankoira, kultainennoutaja ja labrador ovat kärjessä lähes kaikkialla, mutta esim. tanskandoggi löytyy listoilta lähinnä Pohjoismaissa.
    Tyypillinen, melko pitkälle edennyt kilpirauhasen vajaatoiminta on kohtuullisen helppo todeta, mutta on monia tilanteita, joissa joko löydökset tai oireet hämäävät. Monet taudit ja lääkitykset laskevat tyroksiinin määrää verenkierrossa ja ohjaavat virheellisesti epäilemään kilpirauhasen toimintaa. Toisaalta alkavassa vajaatoiminnassa aivojen kilpirauhasta ohjaavan hormonin, TSH:n, määrä verenkierrossa aaltoilee, joten tulos voi vaikuttaa jossain kohtaa normaalilta, jos näytteen otto sattuu alhaisen TSH:n aaltoon.
    Oireet voivat olla selkeät tai todella hämäävät. Jos vanhahko, iso koira laiskistuu, lihoo, ei laihdu millään ja karva menee elottomaksi ja iho alkaa paistaa turkin läpi ja tulehtuu helposti, ei ole kovin haastavaa epäillä kilpirauhasen toimintaa. Oireet voivat toki johtua monesta muustakin asiasta, mutta kilpirauhasongelma on tutkimuslistan kärkipäässä. Silloin, kun ainoa oire normaalipainoisella ja virkeällä eläimellä on sydämen hidas rytmi tai kiimavälin piteneminen tai jos käytös muuttuukin aggressiiviseksi, ei kilpirauhanen välttämättä tule ensimmäisenä mieleen. Kilpirauhasen vajaatoiminta voi aiheuttaa myös neurologisia oireita, tasapainohäiriöitä, jopa kohtauksia.
    Ei siis ihme, että T4/TSH – tutkimus tehdään usein, koska mahdolliset oireet ovat niin tavallisia ja moninaisia. Useimmiten tulos on normaali, mutta oman filosofiani mukaan tutkimuksissa kannattaa erityisesti investoida sellaisiin, joihin on toimiva hoito. Toisin sanoen olisi surullista, että oireiden taustalla olevaa kilpirauhasen vajaatoimintaa ei tunnistettaisi, vaikka se teettääkin paljon myös turhia epäilyjä. Niille, joille diagnoosi saadaan, vakavatkin oireet yleensä paranevat parissa kuukaudessa ja ilman hoitoa koira voisi päätyä pahimmillaan eutanasiaan, koska elimistö ei kunnolla pärjää ilman tyroksinia. Lääkityksen aloittamisesta tulee toki välillä huonoakin palautetta, kun koirasta tulee taas oma, virkeä täystuhonsa helppohoitoisen sohvaperunan sijaan. Kovin kiukkuisia ilmeitä ei tässä yhteydessä kuitenkaan näe!
    Puutiaisaika lähenee ja ehkä siitä sitten kertausta ensi kuussa. Hyviä talvilomia ja reipasta lumenluontia toivottaen, Pirkko

    Lue lisää
  • 07.12.2018
    Uusi suoradigiröntgen asennettu

    Parannamme palveluamme uudella entistä nopeammalla ja tarkemmalla suoradigitaaliröntgen-laitteella. Röntgenfilmit jäivät historiaan jo vuosia sitten, nyt ei tarvita enää edes kasetteja, vaan detektori on kiinteänä röntgenpöydässä ja kuvat siirtyvät langattomasti suoraan tietokoneelle. Lisäksi otimme käyttöön oman pimeän huoneen, jossa on korkeatasoiset näytöt kuvien katselua vasten. Mm joukkokuvaukset sujuvat entistä nopeammin.

    Lue lisää
  • 13.11.2018
    Kissapäivistä vanhoihin koiriin

    Viime lauantaina vietettiin klinikalla kissojen päivää. Kissat ovat edelleen aika lailla aliarvostettuja lemmikkeinä ja päivät yrittävät osaltaan tuoda esiin kissojen monimuotoisuutta. Haluatko kotiin aktiivisen ja äänekkään itämaisen vai satumaisen pehmeän ja letkeän ragdollin. Vai uteliaan ja sympaattisen maatiaisen. Vaihtoehtoja löytyy. Kissapäivänä keskusteltiin mm terveystarkastuksista, jotka ovat vanhenevilla kissoilla erittäin perusteltuja. Munuaisvaivat, kilpirauhasongelmat ja verenpaine ovat usein pitkään oireettomia ja oireiden ilmaantuessa vaiva on jo pitkälle edennyt. Hoitotulokset luonnollisesti paranevat, jos alkuun päästään ennen kuin elimistöön on jo tullut suuria vaurioita.

    Ensi lauantaina jatketaan perinteisillä Vanhojen koirien päivällä. Ikääntyvät eläimet ansaitsevat säännöllisen terveydenhuollon ja vointiin mukautetun liikunnan. Fyysistä ja henkistä suorituskykyä voi ylläpitää venyttelyllä, tasapainoharjoituksilla ja kekseliäisyyttä vaativilla leikeillä. Näitä harjoitellaan porukalla EHYT areenalla fyioterapeutti-osteopaatti Leena Piiran johdolla. Fysioterapeutti Heidi Ekroos kertoo akupunkitosta ja esittelee vesijuoksumattoa. Itse päädyin siihen, että keskityn kertomaan kivusta ja muista vanhoilla eläimillä yleisistä jutuista, joita on vaikea havaita. Hyvin usein vastaanotolla aloitetaan keskustelu sillä, että koiralla ei ole mitään ongelmia, hiukan vaan ovat lenkit lyhentyneet iän myötä. Tutkimusten jälkeen saatetaan löytää sydänvika, nivelrikko, sokeritauti tai kilpirauhasen vajaatoiminta ym. Lääkityksen aloittamisen jälkeen todetaan, että koira nuortui vuosia. Ei se sitten ollutkaan pelkkää vanhuutta.

    Ilmoittaudu mukaan oman seniorisi kanssa. Nähdään lauantaina t. Pirkko

    Lue lisää
  • 30.10.2018
    Katse tassuihin!

    Viikonloppuna kävin jälleen jatkokoulutuksessa ja kurssin aihe oli tassujen ongelmat. Teepä koirallesi pikainen tarkastus. Miltä tassun pohjat näyttävät? Ovatko kaikki viisi anturaa ehjät ja kimmoisat ja ainoastaan karvaton, paksu antura osuu maahan? Vai punottaako iho? Onko karvaa kasvavaa ihoa maata vasten? Jos ei, hyvä. Suurin tassuongelmien syy koirilla on allergia. Kun tähän yhdistetään toinen yleinen ongelma eli ylipaino, kivulias tassupattikierre vaanii nurkilla.
    Tassujen patteihin ja punotuksiin on perinteisesti käytetty antibiootteja, runsaasti ja pitkään. Ja aika lailla turhaan, kuten moni koiransa ongelmien kanssa tuskaillut on käytännössä huomannut. Allergiassa yleinen oire on ihon pinnan bakteerien ja hiivan ylikasvu. Ongelma on pinnallinen ja desinfioivat shampoot toimivat hyvin, eikä antibioottia tarvita. Kivuliaat tassuvälipatit ovat tavallisesti hajonneiden karvatuppien aiheuttamia vierasesinereaktioita, ei bakteerin aiheuttamia, joten antibiootista ei näissäkään ole selkeää apua.
    Kun tassujen furunkuloosi-kierre on päässyt alkuun, hyviä keinoja lopettaa ongelma ei ole. Helpoin tapa välttää furunkuloosi-ongelmia on hankkia vinttikoira, joilla tassujen rakenne on tiivis ja kuiva ja allergioita ei juuri esiinny. Riskitapauksia taas ovat esim. bulldogit, labradorit, rottweilerit, bullterrierit ym, joilla on lyhyt ja kova karva ja melko pyöreä tassun rakenne. Kyynärpään nivelongelmat ovat edelleen omiaan muuttamaan etupään tassujen painojakaumaa ja vääntämään tassua siten, että anturan lisäksi maahan osuu karvaista ihoa, jota ei ole tehty kestämään anturan olosuhteita. Kaiken kruunaa sitten ylipaino, joka selkeästi lisää sairastumisriskiä.
    Tassuongelmien pohdiskelu kollegoiden kanssa oli hyvää vertaistukea, mutta mitään helppoa ratkaisua viikonloppu ei antanut. Furunkuloosin hoito on kaikille osapuolille turhauttavaa. Usein syynä on muuttunut tassun rakenne ja rakenteen korjaaminen kirurgisestikaan ei ole helppoa. Tehokkainta on ennaltaehkäisy ja siinä ehdottomasti oleellisin asia on koiran pitäminen hoikkana. Nivelongelmien hoito ja allergian jatkuva kontrolli ovat myös tärkeitä. Muuntuneet liikeradat ja kroonisen tassupohjaärsytyksen aiheuttamat ihotaskut ovat haastavia jollei mahdottomia korjata. Jatkuvalla hoidolla ja huollolla ongelmia voidaan toki vähentää ja koiran oloa helpottaa. Joten tarkkaile tassujen kuntoa, pidä koira hoikkana ja hae ongelmiin apua ajoissa.
    Alkavaa marraskuuta toivottaa Pirkko
    ps. Yksinkertainen ja nopea tapa määrittää koiran sopiva kuntoluokka: aseta kädet kevyesti molemmin puolin koiran rintakehää. Kylkiluiden tulisi tuntua karvan läpi. Älä käytä voimaa.

    Lue lisää
  • 17.10.2018
    Kutinaa ja korvatulehduksia

    Tänään on lopultakin asiakasilta, jossa puhutaan allergisista ihotulehduksista. Luentojen tekeminen on mukavaa, koska silloin yleensä tulee keskityttyä aiheeseen niin, että itsellekin moni asia kirkastuu entisestään. Koetin miettiä, miksi erityisesti allergisten iho-ongelmien hoito on niin haastavaa. Ihotautilääkäreitä ei löydy arvostettujen ammattien top ten -listoilta. Kärkisijoille kirivät kirurgit, joiden potilailla on selkeä, diagnostisoitu ongelma, joka sitten korjataan. Iho-ongelmat ovat toinen juttu. Kapi on helppo hoitaa, mutta suuri osa iho-ongelmista diagnostisoidaan hitaasti hoitokokeilujen kautta. Jokainen potilas on yksilö, jonka oireilun taustat pitää yksilöllisesti selvittää. Diagnostisia testejä on vähän, ne toimivat huonosti ja pahimmillaan johtavat harhaan.

    Eli lääkäri ei siis ensimmäisellä käynnillä tiedä, mikä potilasta vaivaa. Lääkäri on siis huono ja se vaihdetaan toiseen. Jos lääkäri on pätevä, hänkään ei tiedä ja vaihtoon menee. Mitään pysyvää tulosta ei saada. Niin hyvä tietolähde kuin internet monissa tapauksissa onkin, allergisten iho-ongelmien selvittelyssä se on suureksi uhaksi hyvälle yhteistyölle. Kun eläinlääkäri ja asiakas pääsevät hyvään yhteistyöhön, aloitetaan sinnikäs ja tavoitteellinen selvitys eläimen oireiden syistä. Karkeasti voi sanoa, että jokaisella potilaalla on oma, yksilöllinen tarinansa ja siksi netistä löytyvistä menestystarinoista ei ole paljoakaan apua, koska ne kertovat jonkun muun tarinaa. Lisäksi tarinoiden todenperäisyys on vaihtelevaa, vaikka kirjoittaja kokemuksiaan vilpittömästi raportoikin. Varsinkin nuoren eläimen oireilu aaltoilee eli oireet ovat välillä poissa, vaikka mitään hoitotoimenpiteitä ei tehtäisi. Ja toisaalta, mitä tahansa tehdään, kun oireilu on muutenkin poistumassa, tulkitaan onnistuneeksi hoidoksi. Monet kutisevan korvatulehduskoiran omistaja kertoo, miten ruuan vaihto auttaa aluksi, mutta sitten taas oireet palaavat. Todennäköisesti tässäkin on kyse samasta ilmiöstä: kun oireet ovat pahat, jotain pitää tehdä ja netin ohjeiden mukaan vaihdetaan ruoka. Oireilu helpottaa ruuasta huolimatta ja siksi vaikuttaa siltä, että ruoka hetkeksi ratkaisi asian.

    Ruoka-aineallergiat eivät vastoin yleistä luuloa ole kovin tavallisia. Ympäristö- eli pölyallergia selittää n. 9/10 tapauksesta ja ruoka-aineallergiat noin 1/10 tapausta. Atopia diagnostisoidaan oirekuvan ja oirehistorian avulla eli allergiatesteillä. Atopia-diagnoosi on huono uutinen. Ongelma ei parane, vaan yleensä jopa pahenee iän myötä. Huonoja uutisia ei haluta kuulla ja moni asiakas aloittaakin käynnin ilmoittamalla, että hänen koirallaan ei ole allergiaa. Näissä tapauksissa hyvän suunnitelman aikaansaaminen on aika haastavaa. Hyvä uutinen atopian suhteen on, että useimmille löydetään hoito, jolla oireet pysyvät pääsäätöisesti kurissa.

    Atopia on melko lailla periytyvä ongelma. Monissa roduissa atopia on niin yleinen, että esimerkiksi korva- ja tassuongelmia pidetään normaalina ilmiönä, joihin ei edes enää reagoida. Vähiten atopiaa on vinttikoirissa ja huskyillakaan ei paljoa atooppista kutinaa tavata.

    Viime vuosina on saatu eläinpuolellekin käyttöön uusia lääkkeitä atooppiseen kutinaan. Se on tuonut ihan uutta valoa kutisevien eläinten hoitoon. Apua on saatavissa. Se on hyvä, onhan kutiseva koira koko perheen ongelma. Huonosti nukutut yöt raastavat hermoja ja viattomalle luotokappaleelle karjuminen aamuyöllä soimaa omatuntoa. Vaikka ”kaikki” olisi jo kokeiltu, voidaan silti vielä aloittaa yhteistyössä uudelleen.

    Lue lisää
  • 05.09.2018
    Uutta ja perinteistä syyskaudella

    Syyskuussa saamme vahvuuteemme uuden eläinlääkärin. Näin saamme entisestään parannettua palvelua. Ennen kaikkea voimme taas aloittaa kovasti kaivatut lauantain aukiolot ja arkipäivien akuuttiaikojakin lienee jatkossa paremmin saatavissa. Tilojen puolesta homman pitäisi toimia, valmistuivathan kaksi uutta toimenpidehuonetta koirille jo hyvissä ajoin keväällä ja samalla vapautui toinen toimenpidehuone pelkästään kissojen tarpeisiin.
    Keskiviikkona 17.10. aiomme vihdoin toteuttaa pitkään suunnittelemani Kutinaa ja korvatulehduksia -illan. Eli jos lemmikin korvat ja tassut punottavat, kainalot kutisevat, hiiva haisee, karvat pöllyää, ruokia on vaihdettu jo kymmeneen kertaan ja aina vaan homma uusii ennemmin tai myöhemmin ja harmittaa ja turhauttaa, niin tämä ilta on sinua varten. En lupaa pikaista paranemista kertahoidolla, vaan ennemminkin pitkospuita internetin loputtomaan meillätämätoimikokeiletätä –suohon. Itse odottelen iltaa jo innolla, tervetuloa mukaan.
    Perinteitä edustavat jo vuosien ajan järjestetyt Kissojen päivä 10.11. ja Vanhojen koirien päivä 17.11.2018. Ilmoittelemme näistä vielä tarkemmin nettisivuilla ja Facebookissa.
    Tänään 5.9.on muuten Yrittäjien päivä. Juhlimme sitä Jounin kanssa työn merkeissä. Iloisena siitä, että ympärillä on hieno tiimi eläinterveyden ammattilaisia.
    Hyvää alkavaa syksyä kaikille t. Pirkko

    Lue lisää
  • 23.05.2018
    Hammasoperaatio

    Sinna on 3-vuotias shetlanninlammaskoira ja tuli eläinklinikka EHYTille lohjenneen poskihampaan takia. Eläinlääkäri Tuija otti hänet vastaan ja tutki hampaat: oikean yläposkihampaan kohdalla näkyi selkeä lohkeama ja tutkimuksessa Sinna aristeli hammasta. Hammas vaati kirurgista poistoa ja varattiin aika hammasoperaatioon.

    Toimenpidepäivänä Sinna tuotiin klinikalle ja sai esirauhoituksen. Rauhoite vaikuttaa n. 10-15 minuutissa ja sen jälkeen on helpompi valmistella potilas operaatiota varten. Sinna sai valmistelujen aikana happea maskin kautta ja jalkaan laitettiin kanyyli, josta potilas saa koko toimenpiteen ajan nestettä sekä annostellaan muut lääkitykset. Hammastoimenpiteissä potilaan lämpötilaa, verenpainetta, sykettä ja hengitystä seuraa sekä lääkäri että hoitaja koko toimenpiteen ajan. Lämpötilasta pidetään huoli peittojen ja lämpöalustojen avulla. Potilaalle laitetaan hengitysputki joka kytketään anestesiakoneeseen ja potilas on tällöin ns. inhalaatioanestesiassa.

    Toimenpide aloitettiin hammaskiven poistolla, jotta suu olisi mahdollisimman puhdas ennen kirurgiaa. Hoitaja poisti Sinnalta hammaskiven molemmilta puolilta ja otti hammasröntgenkuvan poistettavasta hampaasta jotta lääkäri voi arvoida hampaan tilanteen myös juuren osalta.

    Eläinlääkärin aloittaessa hampaan kirurgisen poiston huolehditaan kipulääkityksen lisäksi myös puudutuksesta. Kun hammas on poistettu, alue huuhdellaan ja suljetaan sulavin tikein. Kotona on seurattava poistokohtaa ja ettei tikkeihin jää kiinni ruokaa tai muuta likaa.

    Kun operaatio oli valmis, pääsi Sinna toipumaan heräämöön jossa sen heräämistä valvottiin kotiin lähtöön saakka. Ennen lähtöä Sinna käytettiin vielä ulkona haukkaamaassa happea ja tarpeillaan. Kotiutuksessa käytiin läpi operaation kulku, kotihoito-ohjeet ja kotiin tulevat lääkitykset. 

    Kotoa Sinnalta tuli vielä hieman höpsähtäneet terveiset samana iltana:

    .. mutta nyt kun operaatiosta on jo tovi ja poistokohta hyvin parantunut niin sama meno jatkuu kuin ennen ja Sinna lähettää kaikille kesäiset terveiset! :)

    Lue lisää
  • 10.04.2018
    Terveydenhuoltoa ja tautioppia

    Suomessa on totuttu siihen, että olemme harvaanasuttu maa, jossa infektiotautien hallinta on suhteellisen helppoa. Tautiopin perusteisiin kuuluu, että sairastuminen riippuu tautipaineen ja vastustuskyvyn suhteesta. Kun ihmiset ja eläimet elävät väljästi ja porukkaa on suhteellisen vähän, tautien hallintaan riittää vähäisemmät toimet kuin esim. Intian tiheimmin asutuissa kaupungeissa tai amerikkalaisilla jättiläismäisillä nautakasvattamoilla. 

    Terveydenhuollon paradokseja on se, että hyvin onnistuessaan sen merkitys on helppo kyseenalaistaa. Miksi esimerkiksi rokottaa koiraa, kun viimeisin paha penikkatautiepidemia oli 1990-luvulla? Tai kun rabiesta löytyy korkeintaan lepakoista? Maailma muuttuu ja Suomikaan ei ole enää suljettu pohjoinen maa. Olemme saaneet viime aikoina lukea penikkatautitapauksista. Eläimet matkustavat ja muuttavat ja kantavat testi tuloksista ja sertifikaateista huolimatta mukanaan toisinaan myös tauteja. Tilanne on siinä vaiheessa jo yksinkertainen, kun tauti on jo todettu. Osataan eristää eläin ja hoitaa tarvittavat hygieniatoimenpiteet. Tartuntataudit voivat kuitenkin levitä jo ennen kliinisiä oireita tai jopa niin, ettei tartuntalähde itse lainkaan sairastu.

    Onko syytä siis paniikkiin? Ei tietenkään. Tärkeintä on huolehtia perusasioista. Lemmikin vastustuskyky pidetään kunnossa hyvällä ravitsemuksella, hygienialla ja asiallisella rokotusohjelmalla. Esim. penikkatautirokote antaa hyvän suojan tautia vastaan, eikä rabiestakaan sovi unohtaa. Varustautuminen on viisautta, onhan rabies-virus tappavampi kuin esimerkiksi pelätty ebola.

    Pirkko Hämeenoja

    Lue lisää
  • 23.02.2018
    Pakkasta ja viruksia

    Pakkasta ja viruksia


    Hetken jo luultiin, ettei tänä talvena pakkasia tulekaan. Tuli kuitenkin ja Siperian viimat ovat vasta tulossa. Koirien halukkuus lenkkeillä vähenee siinä kuin taluttajienkin. Varovainen pitääkin olla, etteivät korvat ja tassut pääse paleltumaan. Pitää myös muistaa, että ruokintaa pitää keventää, jos liikunta jää pois lähes kokonaan.


    Lieneekö ikääntymisen syytä, että aika tuntuu rientävän siivillä. Juuri varoiteltiin joulun ajan vaaroista lemmikeille ja nyt kirjoitellaan jo käyntien päätteeksi ensimmäisiä puutiaissuojareseptejä. Flunssakausi iski ennätysmäisen rajuna ja palvelukapasiteetti jäi hyvästä yrityksestä huolimatta vajaaksi koko viime viikon ajan. Esimiehenä kokee ristiriitaisia tunteita, kun tulee moitteita siitä, ettei aikoja ole riittävästi tarjolla ja toisaalta tietää, miten paljon henkilökunta poikkeustilanteessa venyy, jotta mahdollisimman monia saataisiin autettua. Onneksi nyt on pahin ohi ja aikoja on varattavissa normaalisti.


    10.3. on EHYT -talolla avoimet ovet. Oranssissa salissa voi käydä kuuntelemassa tietoiskuja antibioottien käytöstä, hammashoitoasioista, ongelmakoirista, koirien lihashuollosta ja motivoinnista. Areenalla on demoja hajuerottelusta ja agilitystä ja esitellään myös lääkkeetöntä kivunhallintaa. Ohjelma aikatauluineen on ajankohtaista-osiossa. Tervetuloa tutustumaan klinikkaan, löytämään hyviä tarjouksia tai vaikka vain kahville.

    Lue lisää
  • 08.11.2017
    Marsun kastraatio

    Eläinlääkäri Annu Ristimäen marsu tuli Eläinklinikka EHYTille kastroitavaksi. Lue alta Pomelon päivästä:

    On varhainen tiistaiaamu, ja marsuhäkin eteen on kannettu kuljetuskoppa. Pahaa-aavistamaton Pomelo-marsu on autuaan tietämätön, mitä päivä tuo tullessaan. Eläinlääkäri Annu on päättänyt, että tänään on korkea aika kastroida Pomelo. Aamupalan nuori marsupoika saa normaalisti, sillä marsua ei tarvitse paastottaa nukutusta varten kuten esimerkiksi koiraa.

    Klinikalle tullaan kuljetuskopassa, jonka sisällä on runsaasti heinää ja pari lämmittävää kuumavesipulloa. Lisäksi kopan ympärillä on suojakangas, onhan ulkona sentään muutama aste pakkasta eikä vetokaan ole hyväksi. Automatkan jälkeen päästään tutustumaan aivan upouuteen vastaanottohuoneeseen, hip hei!

    Ennen nukutusta Pomelolle tehdään yleistutkimus, jossa mm. kuunnellaan sydän- ja hengitysäänet sekä tarkastetaan paino. Yleistutkimuksen jälkeen Pomelo saa rauhoitepistoksen.

    Sillä välin kun marsu on rauhoittumassa omassa kuljetushäkissään, lasketaan leikkauksessa tarvittavat lääkeannokset ja vedetään lääkeaineet valmiiksi ruiskuihin. Kun marsu on nukahtanut, se tuodaan leikkauspotilaiden valmistelualueelle. Valmistelussa eläimelle annetaan tarvittavat lääkkeet ja leikkausalueelta ajellaan karvat.

    Hoitaja siirtää potilaan leikkaussaliin, pesee ja desinfioi leikkausalueen sekä kiinnittää tarvittavat valvontamonitorit. Pomelo saa leikkauksen aikana lisähappea maskin kautta. Sykettä seurataan pulssioksimetrin avulla. Sillä välin kun hoitaja valmistelee potilasta, eläinlääkäri pesee ja desinfioi kädet.

    Ja niin leikkaus voi alkaa! Leikkaussalissa hoitaja ja eläinlääkäri toimivat tiiminä. Pomelon kastraatio sujuu hyvin ja marsu nukkuu tasaisesti. Leikkaus on pian ohi. Muistoksi jää kaksi pientä haavaa peniksen molemmin puolin. Haava on suljettu itsestään sulavilla tikeillä joten poistettavia tikkejä ei ole.

    Leikkauksen jälkeen marsu saa nesteytystä sekä lisähappea ennen heräämöön siirtämistä.

    Marsu on tärkeää saada syömään mahdollisimman pian leikkauksen jälkeen jotta suoliston toiminta palaa normaaliksi. Vaikka Pomelo on vielä unessa, laitetaan nenän eteen tarjolle tuoksuvia herkkuja. Mikä olisikaan mukavampi tapa herätä kuin lempiruoan tuoksu nenässä! Pian Pomelo alkaakin jo liikuskella, joskin vielä hieman hoiperrellen.

    Kotona Pomelo on jo lähestulkoon oma itsensä. Tytöt herättävät välittömästi nuoren pojan mielenkiinnon, mutta aivan vielä Pomelo ei pääse asumaan äitinsä ja siskojensa kanssa. Kastraation jälkeen siemenjohtimissa voi olla vielä jäljellä lisääntymiskykyisiä siittiöitä, joten 3-4 viikon varoaika on paikallaan!

    Lue lisää
  • 09.10.2017
    Akupunktio

    Eläinakupunktio perustuu samaan itämaiseen ajatusmaailmaan ja menetelmiin kuin ihmisille annettava akupunktio. Akupunktiota on käytetty niin ihmisten kuin eläintenkin hoitoon jo tuhansien vuosien ajan. Ikivanha neulahoito saattaa kuulostaa monen korviin alkuun huuhaalta. Mutta länsimaihin saavuttuaan akupunktiota ja sen vaikutuksia on tutkittu paljon, ja tutkimustulokset puhuvat akupunktion puolesta monien sairauksien ja vaivojen hoidossa. Akupunktio onkin nykyisin vakiinnuttanut paikkansa myös länsimaisessa lääketieteessä, ja sitä käyttävät työkalunaan monet eläinlääkärit ja fysioterapeutit. Eläinklinikka EHYT:illä akupunktiota antaa tällä hetkellä fysioterapeutti Heidi Ekroos, sekä eläimille, että ihmisille. Akupunktioon koulutetut fysioterapeutit hoitavat neuloilla vain fysioterapeuttisia ongelmia, kuten lihasten ja nivelten kipuja, lihasheikkoutta sekä halvausoireita. Esimerkiksi spondyloosia tai nivelrikkoa sairastavat koirat hyötyvät usein akupunktiosta. Akupunktio on myös hyvä vaihtoehto niille kipupotilaille, jotka eivät pysty käyttämään kipulääkkeitä sivuvaikutusten tai perussairauden takia. Akupunktioeläinlääkärit voivat lisäksi hoitaa muitakin sairauksia kuin fysioterapeutit, esimerkiksi iho-ongelmia tai hormonaalisia vaivoja.


    Miten se toimii?
    Koiralla on useita akupunktiopisteitä ympäri kehoa. Akupunktiopiste on hieman erilainen kohta ihossa. Siinä on usein paljon verisuonitusta, imusuonia ja hermoja. Akupunktioneula vaikuttaa paikallisesti pistokohdan ympärillä lisäten kehon omien tulehdusvälittäjäaineiden eritystä. Lisäksi elimistössä vapautuu runsaasti kehon omia, luontaisia kipulääkkeitä, endorfiineja ja enkefaliineja. Akupunktiossa käytetään siis niin sanotusti hyväksi eläimen "omaa sisäistä apteekkia", ilman sivuvaikutuksia. Tämän seurauksena kivut ja tulehdukset lievittyvät, verenkierto vilkastuu, keho ja mieli rentoutuvat. Se kuinka hyvin akupunktio tehoaa kullekin koiralle, riippuu mm. hoidettavasta vaivasta. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien osalta hoitovaste on yleensä erittäin hyvä. Tutkimusten mukaan noin 75- 95 % potilaista saa oireisiinsa apua.


    Mitä akupunktiohoidossa tapahtuu?
    Hoito aloitetaan koiran kokonaisvaltaisella fysioterapeuttisella tutkimisella, jossa kartoitetaan koiran kipu- ja ongelma-alueet. Samalla koirakin jo rentoutuu ja tottuu hoitajan kosketukseen, jolloin neulojen laitto ei enää ole niin jännittävää. Tutkimuksen jälkeen ohuet, steriilit akupunktioneulat laitetaan kivun ja vaivan mukaan valittuihin pisteisiin. Koira ei usein edes huomaa neulojen laittoa, mutta jotkut pisteet voivat olla arempia ja tuntua hieman pistettäessä. Akupunktiohoidossa edetään kuitenkin aina koiran ehdoilla, jotkut vaativat enemmän aikaa neulojen laittoon, toiset eivät välttämättä siedä pistelyä lainkaan. Usein kuitenkin kipualueiden kevyt hieronta helpottaa neulojen laittoa. Kun neulat ovat paikoillaan, ne eivät enää tunnu miltään ja koira usein rentoutuukin neuloista, ja lepää hoidon ajan. Jos koira ei halua olla makuulla, se voi myös seistä. Neulojen annetaan olla paikoillaan noin 20 minuuttia, jonka jälkeen ne poistetaan. Hoitokerran jälkeen potilaan olo yleensä loppupäivän ajan väsynyt ja raukea, ja se nukkuu mielellään. Seuraavana tai sitä seuraavana päivänä koira on yleensä hyvin pirteä ja liikkuu vetreämmin. Ensimmäisen hoitokerran jälkeen tätä liikunnallista vetreyttä ei välttämättä vielä näe tai se kestää vain lyhyen aikaa, mutta seuraavien hoitokertojen jälkeen vaikutus pitenee koko ajan. Joskus koira voi hoidon jälkeen olla myös hetken kipeämmän oloinen, mutta tämäkään ei ole vaarallista, vaan kuuluu paranemisprosessiin ja on ohimenevää. Tämä hetkellinen kipeytyminen liittyy usein kroonisiin vaivoihin tai kun on kyse monista vaivoista.


    Kuinka usein?
    Tyypillisesti akupunktiohoitosarja annetaan ensimmäiset kolme kertaa viikon välein, jonka jälkeen käyntejä harvennetaan, yleensä ensin kahteen viikkoon, sitten neljään jne. Jos akupunktiosta ei huomata apua oireisiin ensimmäisten kolmen kerran jälkeen, on syytä miettiä muita hoitovaihtoehtoja. Potilas, joka vastaa hyvin akupunktiohoitoon, voi pysyä oireettomana 3-6 kuukauttakin. Tavoite olisi, että seuraava hoitojakso olisi ennen kuin kipuoireet taas ehtivät alkaa, koska kipujen saaminen pois saattaa taas vaatia useaa tiheämpää hoitokertaa.


    Lisätietoa akupunktiohoidoista löydät Heidin nettisivuilta www.salonelainfysio.fi ja www.heidiekroos.fi

    Lue lisää
  • 26.09.2017
    Antibiootit - elämän suojelijat

    Antibiootit ovat elämää suojelevia lääkkeitä. Mikrobeita on paljon ja niillä on kyky löytää keinoja, joilla ne selviytyvät antibiooteista huolimatta. Puhutaan mikrobien antibioottiresistenssistä. Uusia antibiootteja ei juurikaan kehitellä, joten on erittäin tärkeää huolehtia, että nykyisin käytössä olevien lääkkeiden teho säilyisi mahdollisimman pitkään.


    Suomessa resistenssitilanne on perinteisesti ollut melko hyvä. Olemme syrjäinen maa, jossa on vähän sekä ihmisiä että eläimiä. Talvi hoitaa osan taudeista ja terveydenhuolto toimii hyvin sekä ihmisillä että eläimillä. Tärkeitä keinoja antibioottien käytön vähentämiseksi ovat mm toimivat rokotusohjelmat ja hyvä hygienia. Resistenssitilanne on kuitenkin selvästi huonontunut Suomessakin ja siksi on tarpeellista katsoa antibioottien käyttöä kriittisesti. Ajatus ei ole se, että jätettäisiin sairas eläin hoitamatta, vaan se, että harkitaan aina, tarvitaanko ongelman hoitamiseen todella antibioottia tai onko siitä teoriassakaan hyötyä.
    Kissojen ja koirien virtsatietulehduksia on perinteisesti hoidettu antibiootilla. Eläin on kipeä, virtsassa on runsaasti valkosoluja ja saattaa olla verta ja kiteitäkin. Kirjoitetaan antibioottikuuri ja reilun viikon kuluttua kontrollissa kaikki on hyvin. Hienosti toimii. Sitten vähän tutkittiin lisää ja havaittiin, että koirilla ongelma yleensä onkin bakteerin aiheuttama, mutta kissoilla yli 90% ongelmista johtuu stressireaktiosta, eikä siihen liity mitään bakteeritulehdusta. Kivulias reaktio paranee noin viikossa kipulääkkeellä ja muulla hoivalla. Eli antibiootista ei ollut taudin hoidon kannalta mitään hyötyä, mutta kissa ja omistaja stressaantuivat kuurista ja elimistön mikrobeja kuritettiin turhalla lääkkeellä. Joskus kuitenkin ongelma on bakteeriperäinen ja siksi virtsasta tehdään viljely ja lääkitys määrätään vain, jos näytteessä on bakteerikasvua.


    Toinen esimerkki turhista antibioottilääkityksistä on koirien hiivakorvien hoito. Allergisten koirien tavallinen oire on lisääntynyt hiiva korvissa, mikä aiheuttaa kutinaa ja punotusta korvakäytäviin ja korvalehtiin. Koirille tarkoitetuissa korvatipoissa on kaikissa kolme lääkettä: antibiootti, hiivaan tehoava lääke sekä kortisoni. Antibiootilla ei ole mitään teoreettistakaan tehoa hiivaan, joten joka kerta kun koira saa korvatippakuurin hiivaan, se saa myös turhan antibioottikuurin. Siksi korvien ongelmiin ei kirjoiteta lääkkeitä tutkimatta, mikä korvassa on ongelmana. Lisäksi korvatulehdus on tavallisesti vain oire muusta ongelmasta, joten toistuvien korvaongelmien hoito tippakuureilla ilman tilanteen kokonaisarviointia on muutenkin kyseenalaista.
    Antibiooteilla on erilainen taipumus muodostaa vastustuskykyisiä bakteerikantoja. Pitkävaikutteisen lääkkeet ovat yleensä ongelmallisimpia. Tämän takia pitkävaikutteiset pistoksena annettavat antibiootit ovat ruutiini hoidoissa ehdottomasti vältettäviä lääkkeitä. Fluorokinoloneja vastaan resistenssiä tulee myös keskimääräistä nopeammin. Kastroimattomien uroskoirien eturauhasongelmat ovat haastavia hoitaa, koska eturauhaseen antibiootteja on vaikea saada kulkeutumaan riittävän suuria määriä. Usein näissä turvaudutaan juuri fluorokinoloneihin, koska ne ovat sulfan lisäksi ainoa toimiva lääke. Eturauhasvaivoihin tulisikin aina nopeasti yhdistää kastraatio, joka pienentää eturauhasen ja poistaa pysyvästä nämä vaivat.


    Hoitosuosituksia muutetaan koko ajan turvallisempaan suuntaa. Kesäaikaan yleinen pinnallinen ihotulehdus eli ns. hot-spot hoidetaan nykyisin puhdistamalla haavaa ja paikallishoidolla, anaalirauhasongelmat hoidetaan yhä useammin huuhteluilla ja paikallishoidoilla, samoin ulkoilevilla kissoilla niin yleiset paiseet.

    Asiakkaat ovat suhtautuneet antibioottien käytön vähentämisen pääsääntöisesti erittäin myönteisesti. Muutamat epäilijätkin ovat kääntyneet uudempien suositusten taakse, kun on yhdessä käyty läpi turhien antibioottikuurien haitat. Ja eihän se lääkkeiden syöttö lemmikille useinkaan mikään ilo ole. Monet koirat toki ottavat nöyrästi lääkkeensä, mutta erityisesti kissoilla voi lääkityksistä olla hyvinkin eriävä mielipide. Eli ollaan tarkkana ja säästetään antibiootit tositarpeeseen, silloin ne säilyttävät elämää säilyttävän ominaisuutensa mahdollisimman pitkään.

    Lue lisää
  • 07.09.2017
    Hampailla vai Ilman

    Hampailla vai ilman? Vai sittenkin ne tekohampaat?


    Koirien hammasongelmat ja tarve hoitaa hampaita alkaa olla jo melko hyvin koiranomistajien tiedossa. Eräskin hammashoitotuotteen mainostaja on humoristisella mainoksellaan saanut monet siihen käsitykseen, että ilman tätä tuotetta hampaat ovat tuhon omat. Ja sitten ehkä tarvitaan niitä tekohampaita. ”Miten se koira sitten pärjää, kun siltä poistetaan hampaita? ” on kysymys, minkä kuulen useamman kertaa viikossa. Onneksi tähän kysymykseen on helppo vastata: ”Hyvin pärjää.”
    Lemmikkien hammasongelmat ovat hyvin eri tyyppisiä kuin ihmisillä. Kariesta eli hampaiden reikiintymistä ei juuri esiinny, vaan ongelmat johtuvat pääosin hammaskivestä ja hampaan kiinnityskudoksen tulehduksesta. Tulehdusreaktio ientaskussa saa aikaiseksi lopulta hampaan heilumisen ja lopulta irtoamisen. Tässä kohtaa sitten mietitään lemmikin pärjäämistä ilman hampaita.


    Huoli on toki ymmärrettävä, mutta kovasti sitä ei kannata surra. Hampaita ei poisteta ilman pätevää syytä. Tulehtunut ien on kipeä ja kiinnityksestään löystynyt hammas aiheuttaa kipua joka puraisulla. Syömiseen kipu ei vaikuta, ruokaa pitää syödä, jos meinaa elää ja sitähän syödään, sattui tai ei. Se, että eläin syö, ei siis ole tae suun hyvästä kunnosta tai kivuttomuudesta. Kun hammaskivi ja vaurioitunut hammas poistetaan, ien pääsee paranemaan ja kipu lakkaa. Ja syöminen jatkuu. Yleensä myös vointi piristyy, vaikka on hyvin tavallista, että vauhdin hidastumista ei kukaan ole edes havainnut.
    Joten hampaiden hoitoa ei kannata jännittää. Vaikka lähtisi kaikki hampaat, lemmikin hyvinvointi paranee, kun vaurioituneet hampaat ovat poistettu kipua aiheuttamasta.

    Lue lisää
  • 24.08.2017
    Terveisiä New Yorkista

    Ammattiini ilmeisesti kuuluu, että missään ei oikein pääse kokonaan irti työelämästä. Melontareissullani New Yorkissa mietiskelin, mitenköhän turisteja vetävien hevosten jalat kestävät kovalla asfaltilla köpöttelyä, miten niiden korvat sopeutuvat jatkuvaan meteliin jne. Kissoja New Yorkissa arvioidaan olevan n 500 000, mutta heitä en nähnyt yhtäkään. Lienevät sisätiloissa. Sen sijaan Nykin arviolta 600 000 koira-asukasta kyllä näyttäytyi kirjavana porukkana. Tiheimmin koiria on Central Parkin ympäristössä, missä hotellimmekin sijaitsi. Kun on koiria, on myös koiratarvikeliikkeitä, eläinlääkäriasemia ja trimmaajia. Vaikka Amerikassa kaikki on suurta, klinikat ja kaupat joihin kävellessä törmäsin, olivat kyllä hyvin pieniä.

    En erityisemmin pitänyt kirjaa näkemistäni koirista, mutta huomiota kiinnitti sekarotuisten suuri määrä. Toinen huomiota herättävä ja myös ikävä piirre oli se, että useilta koirilta oli häntä ja/tai korvat typistetyt. Netistä kävin katsomassa typistystilannetta maailmalla ja toden totta, Amerikassa ei ole typistystä kieltävää lainsäädäntöä. New York on ainoita alueita, joissa koko asiaan on edes aiottu puuttua.
    Wikipediasta löytyi tällainen kartta typistystä koskevasta lainsäädännöstä. Harmailla alueilla asiasta ei ilmeisesti ole edes keskusteltu.

    Tumma sininen: Ei rajoitusta typistyksille
    Vaalea sininen: Vain eläinlääkäri saa tehdä typistykset
    Keltainen: korvien typistys kielletty, häntien typistys sallittu
    Oranssi: typistys kielletty kosmeettisissa tarkoituksissa
    Punainen: typistys lailla kielletty

    Ei siitä niin kovin pitkä aika ole, kun asiasta keskusteltiin kiivaasti Suomessa. Uskon, että valtaosa on jo tottunut koirien typistämättömään ulkonäköön ja suipot korvat ja töpöt hännät oudoksuttavat. Harvoin joudutaan häntää typistämään lääketieteellisistä syistä, saatikka typistämään vaurioituneita korvalehtiä, vaikka näillä uhkakuvilla muutosta aikanaan vastustettiin.
    Ihmeen luontevasti koirat New Yorkin kaltaisessa kivikylässä näyttivät pärjäävän. Melontakeskuksen vieressä oli koirien vesipuisto lasten vesipuiston vieressä. Ulosteisiin ei törmännyt sen useimmin kuin Suomessakaan eli viikon aikana kerran. Suurin osa näytti ulkoiluttavan omaa lemmikkiään, mutta muutama ammattiulkoiluttajakin talutteli koiria Central Parkissa. Kahviloissa ja ravintoloissa näkyi koiria enemmän kuin Suomessa. Ravintolalistauksissa yli 450 ravintolaa toivottaa koirat tervetulleeksi asiakkaiden mukana. Ilmiö on meilläkin kasvamassa, toki suurin osa sallii koirat vain terasseilla.
    Koirista näytettiin huolehdittavan hyvin, mutta silti tohtori sisälläni mietti, miten eläimen aistit sopeutuvat siihen jatkuvaan autojen moottoreiden ääneen ja tööttäilyyn, helikopterien pörräämiseen ja voimakkaisiin hajuihin. Sitä toki pohdin täällä Suomessakin. Ihmisen aistit kun ovat niin huonot eläimien aisteihin verrattuna. Miten ihmeessä lemmikkimme hyväksyvät meiltä sen kaiken melun ja voimakkaat tuoksut? Mikä olisi desipelimaksimit, jos lemmikit saisivat määrätä?


    -Pirkko

    Lue lisää
  • 03.08.2017
    Viimeinen matka

    Kun on aika


    Vanha kissamme, Ron, tuli tiensä päähän. Vanhan ja sairaan eläimen lopetus ei luulisi olevan eläinlääkärille mikään haastava asia, mutta totuus on toinen. Kroonisesti sairaan eläimen päätepisteen määrittäminen ei ole aina mitenkään itsestään selvää. Toisinaan päätöstä ei tavallaan tarvitse edes tehdä. Eläin ei enää pääse kävelemään, kohtaus jää päälle, ruokahalu loppuu tai henki ei enää kulje. Silloin kärsimyksen päättävän pistoksen antaminen tuntuu oikealta ratkaisulta.
    Oman kissan kohdalla odottelin tällaista selvää käännekohtaa. Vuosi sitten luulin, että nyt on aika, kun kissa ei enää ollut vähään aikaa hypännyt lempinojatuoliinsa nukkumaan. Sinä aamuna, kun päätin ottaa ruiskeet mukaani klinikalta, kissa loikoili oikein viihtyvän näköisenä tuolissaan. Ei voi olla totta, mietin. Miten monta kertaa olen kuullut tämän asiakkailtamme. Juuri, kun vaikea päätös on tehty, lemmikki piristyy kuin ihmeen kaupalla. Näinhän se menee. On parempia ja huonompia päiviä. Miten silloin voi olla varma siitä, että tästä eteenpäin jokainen päivä on huono? Miten kauan voi tähän oljenkorteen ripustautumalla pitkittää vääjäämätöntä?


    Monet sanovat pitävänsä huolen siitä, ettei oma eläin joudu kärsimään. Tavoite on hyvä, mutta melko haasteellista saavuttaa, kun kyseessä ovat eläimet, jotka eivät vaivojaan valita ja jotka yrittävät pitkään jatkaa tavallista elämää oireistaan huolimatta. Loppujen lopuksi kuitenkin melko harvoin tulee tilannetta, jossa olisin täysin eri mieltä asiakkaan kanssa lemmikin voinnista. Näissä tilanteissa on tyypillistä, että ihmisen oma elämäntilanne on juuri sillä hetkellä erittäin vaikea ja voimavaroja päätöksentekoon ei ole. Silloin pitää miettiä, voidaanko eläimen kärsimyksiä riittävästi lievittää, jotta päätös voidaan tehdä rauhassa. Joskus kuitenkin tulee eteen tilanne, jossa eläinsuojelusyistä joudun ottamaan melko jyrkän kannan siitä, ettei eläimen hengissä pitäminen ole enää mahdollista.


    Oman lemmikin lopettaminen on aina suuri suru. Monet häpeilevät kyyneleitään ja koettavat selvitä tilanteesta rauhallisina. Klinikan ihmiset kuitenkin tietävät, että kyyneleet kuuluvat asiaan. Ainoa reaktio, mikä täällä ihmetyttäisi, olisi tunteiden puuttuminen. Päättyyhän siinä vuosien yhteinen taival kaikkine muistoineen. Jokaisella on oma tapansa eläimen hyvästelyyn. Toisille riittävät muistot, toiset haluavat haudan, jonka äärellä käydä, joillekin kirjahyllyssä oleva uurna pitää muistot lähellä. Ainutlaatuiset muistot ainutlaatuisesta ystävästä.

    -Pirkko

    Lue lisää
  • 20.07.2017
    Turhia tutkimuksia?

    Usein kuulee kommentteja, että taas on potilaalle tehty turhia tutkimuksia ja toimenpiteitä. Näiden tutkimusten tekijänä ja teettäjänä tietysti pohtii, mistä silloin puhutaan. On vaikeaa kuvitella, että kukaan kollega aamutuimaan hieroisi käsiään ja miettisi, miten monta turhaa tutkimusta ja operaatiota taas tänään tekisi. Ensimmäisenä tulee mieleen, että turhaksi voidaan kokea tutkimus, jossa ei löydy mitään normaalista poikkeavaa tai pahalaatuista. Ohutneulanäyte patista voi osoittautua vaarattomaksi rasvapatiksi tai pahalaatuiseksi mast-solukasvaimeksi. Milloin voi tietää, ottaako turhan näytteen?


    Tai mikä leikkaus on turha? Jos esimerkiksi 10 vuotiaalla koiralla todetaan nisäkasvain, jotka pääsääntöisesti ovat pahanlaatuisia, lähdetään miettimään, mitä tehdään. Jos koira on jättirotua, sen odotettavissa oleva elinikä on selvästi lyhempi kuin esimerkiksi kääpiövillakoiralla. Jos koiralla on paljon muita ongelmia, sydänvikaa, vakavaa nivelrikkoa, diabetes tai vaikka cushingin syndrooma, pohditaan leikkaukseen lähtöä paljon vakavammin kuin perusterveellä yksilöllä. Rotujen keskimääräisestä eliniästä huolimatta, joskus hyväkuntoisen jätin operaatio voi olla ennusteeltaan parempi kuin huonokuntoisen kääpiön. Päätöstä ei voi hakea mistään ohjekirjasta, se tehdään yhteistyössä omistajan kanssa käytössä olevaan tietoon ja kokemukseen perustuen. Päätökseen vaikuttaa paljon myös omistajan tahto. Siihen taas vaikuttaa usein aikaisemmat hyvät tai huonot kokemukset ja toisinaan ikävä kyllä myös taloudellinen tilanne. Usein kaikki menee suunnitelmien mukaan, mutta joskus asiat eivät mene todennäköisyyksien mukaan ja silloin tulos voi olla huono. Leikkaus voidaan todeta jälkikäteen turhaksi, vaikka niin ei pitänyt olla.


    Terveystarkastukset ovat tilanteita, jossa usein harmikseni huomaan itsekin aliarvioivani normaaleja löydöksiä. Pääosa terveystarkastuksista tehdään rokotusten yhteydessä ja silloin lemmikin omistaja on keskittynyt lähinnä eläimen kiinni pitämiseen ja siihen, että todistuksiin saadaan merkinnät rokotuksista. Lähes kaikki sydämen läppäviat löydetään rokotusten yhteydessä, samoin nivelrikot, usein myös atoopikot tulevat hoidon piiriin vasta, kun rokotusten yhteydessä keskustellaan korvien ja muun ihon terveydestä. Joskus löytyvät suurentuneet imusolmukkeet oireettoman lymfoman merkkinä. Näistä löydöksistä kyllä aina muistaa kertoa asiakkaalle, mutta entä kun mitään ei löydy? On paljon haastavampaa muistaa kertoa, että onpa Rekun iho hyvässä kunnossa, imusolmukkeissa ei ole viestiä reaktioista, hampaissa ei ole hammaskiveä, kiitos säännöllisen harjaamisen tai hyvän genetiikan, sydämen rytmi on normaali eivätkä läpät aiheuta sivuääntä, paino on normaali, hieno juttu!


    Hoidan paljon sisätautipotilaita ja teetän paljon erilaisia tutkimuksia, joista monet osoittautuvat turhiksi. On hyvin harvinaista, että sairaudella on oire, joka liittyy aina kyseiseen sairauteen eikä koskaan mihinkään muuhun ongelmaan. Esimerkiksi tavallinen sisätautipotilas on eläin, jonka juominen ja pissaaminen on lisääntynyt. Jos potilas on uros, voidaan toki varmuudella sanoa, ettei juominen johdu märkäkohdusta, mutta muuta varmaa ei sitten tutkimatta voikaan sanoa. Juominen voi johtua virtsatietulehduksesta, munuais-tai maksavauriosta, diabeteksestä, addisonin taudista, cushingin syndroomasta, kasvaimista, kivusta tai monesta muusta sairaudesta ja loppu viimein jopa turhautumisesta. Jos kyseessä on vanha narttukoira, jonka juoksusta on parisen kuukautta, on järkevää aloittaa hakemalla märkäkohtua, koska se on todella yleinen ongelma ja tyypillisin esiintymisaika on juuri muutama kuukausi juoksun jälkeen. Tai vanhalla uroksella ei teetetä heti ACTH testiä addisonin taudin varalta, koska tyypillisin addison-potilas on nuori narttukoira. Jos siis vanhalla uroskoiralla onkin addison, on varmaa, että sillä on teetetty lähes kaikki muut tutkimukset sitä ennen, koska ongelma on vanhalla uroksella erittäin harvinainen. Näissäkin tutkimustilanteissa olen usein niin keskittynyt löytämään poikkeavan löydöksen, että aina ei muista mainita, mitä kaikkea on suljettu pois. Esimerkiksi diabetes jää pois listalta jo ensimmäisen pissanäytteen jälkeen, jossa sokeri on normaali. Aina sitä ei vaan muista hehkuttaa omistajalle, vaikka juuri sokeritauti on monille tuttu ja sitä osataan itsekin epäillä ja pelätä.


    Mitä halusin tällä sanoa? Sitä, että eläinten kunnollinen sairaudenhoito vaatii hyvää yhteistyötä eläinlääkärin ja omistajan välillä. Aina kun koen, että päästään tilanteeseen, jossa yhdessä pohditaan, mitä voimme tehdä lemmikin hyväksi ja asetetaan yhteisymmärryksessä rajat, vaikeatkin tilanteet hoituvat hyvin eivätkä ponnistukset tunnu turhilta.


    Hienoa heinäkuuta kaikille! t. Pirkko Eläinklinikka EHYTistä

    Lue lisää
  • 05.07.2017
    Koira matkustaa

    Matkalle mukaan!


    Kesä näyttäisi viimein todella alkaneen Suomessakin ja lomakausi on parhaimmillaan. Jos lomamatka suuntautuu ulkomaille ja lemmikki on tulossa matkalle mukaan, kannattaa ajoissa tarkistaa muutama asia.


    Koiralla pitää olla voimassa oleva EU lemmikkieläinpassi. Passikuvaa ei välttämättä tarvita, mutta tunnistusmerkintä (=nykyään käytännössä mikrosiru) pitää olla ja sekä voimassa oleva rabies-rokotus. Oman koiran rokotuksen voimassaolon voi tarkistaa passista: ensimmäinen päivämäärä on rokotuspäivä ja alin päivämäärä viimeinen voimassaolopäivä. Jos tuntuu epävarmalta, kannattaa kysyä klinikalta apua. Ekinokokki tulee häätää ennen kotimaahan palaamista joko 1 – 5 pv ennen paluuta tai sitten antamalla ekinokokkihäätö kotimaassa kahdesti ennen matkaa ja kolmannen kerran kotimaahan palattua. Tällöin kaikki häädöt pitää tehdä 28 vrk sisällä. Kaikista hoitokerroista tulee merkintä passiin. Matkustusohjeita kannattaa lukea myös Eviran sivuilta osoitteesta: https://www.evira.fi/elaimet/tuonti-ja-vienti/lemmikki-mukaan-matkalle/


    Muuta ei välttämättä tarvita, mutta näiden lisäksi kannattaa suojautua puutiaisilta (ns. punkki), kirpuilta, sydänmadolta ja lentävien hyönteisten levittämiltä taudeilta. Puutiaiset voivat maailmalla levittää esim. borrelioosia, babesioosia, ehrlichioosia, puutiaisaivokuumetta ym. Hyttysistä voi saada mm. leishmanioosin tai sydänmadon, kirppu-tartunta kutiaa ja lisäksi kirpusta voi koira saada heisimadon ja allergisia oireita.
    Eli mitä siis käytännössä tehdään? Lääkevaihtoehtoja on monia, mutta käytännössä tarvitset:


    • puutiaisia ja hyttysiä karkottavan tuotteen
    • sydänmatoa ja kirppuja karkottavan tuotteen


    Näitä annostellaan matkan aikana pääsääntöisesti 3 – 4 vk välein. Tuotteissa on päällekkäisyyksiä, esim. kirput hoituvat molempien ryhmien tuotteilla, mutta toistaiseksi ei ole yhtä ainoaa tuotetta, joka hoitaisi koko ötökkäsetin. Tartuntariski vaihtelee alueittain ja tilanne myös muuttuu ajan myötä. Siksi lienee yksinkertaisinta hoitaa suojaus kuntoon aina matkalle lähdettäessä. Tuotteiden valinnassa saat apua meiltä Eläinklinikka EHYTiltä.


    Lisäksi tietysti tarvitaan runsaasti hyvää lomamieltä. Hyvää Matkaa!

    Lue lisää
  • 16.06.2017
    Kesä ja Kärpäset

    Kesä on epäilyistä huolimatta tullut ja luonto on kauneimmillaan. Klinikan elämässä kesä näkyy monella tapaa. Maailman suloisimpia pentuja vierailee tavallista tiheämpään, passeja kirjoitellaan ja suunnitellaan suojalääkityksiä ulkomaanmatkojen ajaksi. Puutiaissuojaus puhuttaa (kts. asiaa punkeita- blogi) ja ensiapupakkauksia rakennellaan mökkikoiran ja kissan tarpeiksi. Tutut mökkiläiset saapuvat kesäloman viettoon lemmikkiensä kanssa ja tavallista useammin kuulee, ettei sillä käynnin kellonajalla ole niin kovasti väliä, kun me ollaan lomalla.


    Kesä tuo myös murheita. Kyyn puremia on tavallisesti runsaimmin alkukesästä. Kissan ja koiran käytöksen erilaisuus näkyy puremakohdissa, rekut tulevat klinikalle pääsääntöisesti kuono turvoksissa ja misset taas tassu paksuna. Useimmat pärjäävät hyvin nesteytyksellä ja kipulääkkeellä, kaikkein huonotuurisimmille koirille voidaan antaa kyymyrkyn vastaseerumia toipumista edistämään. (kts. tarkemmin kyy-blogi). Kyypakkausta ei nykyään kyynpuremaan suositella, mutta ampiaisten pistoon siitä voi saada helpotusta.


    Lämpöhalvauksia hoidetaan muutamia kesässä. Kuuma auto on vaarallinen loukku kaikille lemmikeille ja erityisesti lyhytkuonoisille roduille, joka ovat erityisen herkkiä lämpöhalvauksille. Eli jos tulee helteisiä päiviä, otetaan rennosti ja tarvittaessa jäähdytellään koiraa kastelemalla sen turkkia haalealla vedellä. Jos kuitenkin helle yllättää ja läähätys on voimakasta, tasapaino pettää ja koira on huonovointinen, on parasta tulla klinikalle nesteytykseen ja jäähdyttelyyn.


    Ja sitten on muita kesämurheita. Atooppisten eläinten oireilu voi lisääntyä siitepölykaudella, tassuihin saattaa tulla haavoja ulkona riehuessa, kissojen hännänjuuriin paiseita tappeluiden seurauksena ja melkein joka kesä poistetaan ongenkoukku jostakin päin koiraa tai kissaa. Pienet haavat ja nirhaumat ovat yleisiä ja siksi kesäapteekin perusvarustuksia ovatkin hyvä haavanpuhdistusaine (esim. Prontovet) ja pihka- ja hunajavoiteet (esim. Abilar, Vetramil), jotka nykyään hyvin pitkälle ovat korvanneet antibioottituotteet paikallisten tulehdusten hoidossa. Varsinkin kesämökillä on hyvä olla ensiapua ripuliin, nesteytysjuomaa (esim. Oralde) ja ripulin itsehoitotuotteita. Ja viimein on tullut myyntiin myös koirien oma maitohappobakteerivalmiste (jääkaappisäilytys), jonka tuotekehitystyöhän moni klinikkamme koira-asiakaskin osallistui.


    Eläinlääkärin ongelmakeskeisestä maailmankuvasta huolimatta kesä on erityistä ja ihanaa aikaa. Vähän varovaisuutta ja varautumista, niin voidaan kaikki nauttia vihreydestä ja lämmöstä (!?) täysin siemauksin. Turvallista kesää toivottelee Pirkko

    Lue lisää
  • 23.05.2017
    Rokotuksilla


    Spinky täytti sunnuntaina 12 viikkoa ja nyt oli aika tulla ensimmäisille rokotuksille. Matokuuri annettiin viikko sitten jotta mahdollinen loistartunta saadaan hoidettua ennen rokotusta.

    Ensimmäiseksi klinikalla koiranpentu punnitaan. Pennuilla seurataan kasvua, aikuisilla taas pidetään silmällä  ihannepainoa. Paino on tärkeä tieto myös lääkeannostelun kannalta.

    Spinky onkin harjoitellut vaa'alle menoa ja mieltää sen jo kivaksi asiaksi, sillä vaa’alla käynti tietää nameja.

    Seuraavaksi vastaanottotiskillä ilmoittaudutaan, koiralle kirjataan oma potilaskortti sekä luetaan mikrosiru. Spinkyllä mikrosiru oli siirtynyt oikean lavan ylle, yleensä siru löytyy niskan alueelta.

    Rokotuskäynnillä tarkistetaan purenta, silmät ja korvat, kuunnellaan sydän- ja keuhkoäänet, tarkistetaan navan alue, tunnustellaan jalat ja häntä poikkeamien varalta. Uroksilla tarkistetaan myös onko kivekset laskeutuneet. Spinkyn maitohammaspurenta oli hyvä, silmät ja korvat puhtaat ja oireettomat, sydän tikittää kovaa vauhtia. Spinkyllä vain toinen kives on laskeutunut ja hännän päässä on pieni mutka.

    Ruualle perso pentu kuten Spinky saadaan rokotuksen ajan helposti hämättyä kuivanappuloiden avulla. Jos pentu on hiukan ujo tai ruoka ei niinkään kiinnosta voi käynnille olla hyvä ottaa mukaan esim. pieniä nakinpaloja tai vaikka hiukan maksamakkaraa. Spinky sai nelosrokotteen joka suojaa penikkatautia, parvovirusta, tarttuvaa maksatulehdusta sekä kennelyskää vastaan.
    Kuukauden kuluttua nelosrokote tehostetaan ja muutama viikko sen jälkeen annetaan Rabies, eli raivotautirokote. Rabies tilanne on suomessa hyvä, mutta muualla maailmalla tauti on yleinen. Koska eläimiä tuodaan kasvavassa määrin ulkomailta on tärkeä että rokotesuoja on mahdollisimman laaja.

    Lopuksi tehdään koiralle oma rokotuskortti mihin tule merkintä rokotus päivämäärästä ja sen voimassaoloajasta. Lemmikkieläinpassi voidaan myöntää vasta rabiesrokotuksen yhteydessä.

    Lue lisää
  • 13.05.2017
    Hoitajan päivä

    Hoitajan päivä Eläinklinikka EHYTillä

    Aamulla käydään läpi päivän ajanvarauspotilaat, näin osataan suunnitella ja valmistautua tutkimuksiin ja operaatioihin. Tutkimushuoneet valmistellaan päivän potilaita varten, leikkaussali valmistellaan tulevia leikkauksia varten sekä röntgen-, ultraääni- ja laboratoriolaitteet käynnistetään. Ajanvarauksista suurin osa tehdään puhelimitse, joten yleensä aamurutiineihin kuuluu myös ajanvarausten kirjaaminen.Nettiajanvaraus palvelee myös 24/7 osoitteessa:  www.ehyt.info/ajanvaraus

    Hoitajien listalla on aamuisin erilaisten verinäytteiden ottoa. Suurin osa verinäytteistä vaativat 12 h paaston, jolloin aamu ajankohdat ovat sopivimpia näytteenottoon. Perusverinäytteet pystymme tutkimaan klinikan omassa laboratoriossa, osa lähetetään ulkoiseen laboratorioon; tässä suosimme suomalaista toimijaa Movetia.

    Aamupäivän potilas on hammaskiven puhdistukseen tuleva koira.

    http://www.ehyt.info/elainklinikka-ehyt/hammashoidot/hammaskiven-poisto 

    Eläinlääkäri tekee perustutkimuksen sekä rauhoittaa potilaan. Hoitaja puhdistaa hammaskiven sekä mahdollisesti kuvaa tarvittavat hampaat hammasröntgenillä. Hammashoitopaikalla meillä on nykyaikaiset anestesiavalvontalaitteet sekä ventilaattori, joka turvaa potilaan hengityksen nukutuksen aikana. Hammaskivenpoistoon käytetään ultraäänilaitetta. Mahdollisiin hampaiden poistoihin varataan erillinen aika. Hampaiden poistoja varten meillä Eläinklinikka EHYTillä on uudenaikainen porayksikkö sekä tarvittavat välineet vaativimpiinkin poistoihin.

    Iltapäivän yksi potilaista on sterilaatioleikkaukseen tuleva koira. Eläinlääkäri tekee perustutkimuksen ja rauhoittaa potilaan. Hoitaja on valmistellut aamulla leikkaussalin sekä tarvittavat välineet ja käytettävät lääkkeet. Esilääkitty potilas kanyloidaan sekä valmistellaan leikkausta varten. Hoitajan tehtäviä leikkaussalissa on valvoa potilaan anestesiaa sekä avustaa eläinlääkäriä tarvittaessa. Leikkaussalissakin on käytössä nykyaikaiset anestesiavalvontalaitteet, ventilaattori sekä esimerkiksi leikkaava laser. Operaation jälkeen leikkaushaava hoidetaan terapialaserilla. Hoitaja tarkkailee, että potilas herää nukutuksesta normaalisti ja pysyy lämpimänä, sekä tarvittaessa antaa myös lisähappea heräämisen aikana. Nykyaikaisten lääkitysten ja laitteiden avulla nukutus on turvallista ja leikkauspotilaat toipuvat pääsääntöisesti hyvin leikkauksista.

    Operaatioiden välissä hoitajien vastaanotolla käy terapialaserhoitoon tulevia potilaita. Terapialaserilla hoidetaan mm. kiputiloja ja haavoja. Lisää terapialaserista:
    http://www.ehyt.info/ehyt-hyvinvointipalvelut/kunt...
    Muita tavallisia päivittäisiä käyntejä ovat koirien anaalirauhasten tyhjennykset ja koirien, kissojen ja välillä myös kanien kynsien leikkuu.
    Leikkausten ja tutkimusten lisäksi hoitajien työpäivään sisältyy eläinlääkäreiden avustamista, laboratoriotyötä, röntgenkuvien ottamista, välinehuoltoa sekä asiakaspalvelua.

    Aurinkoisia kesäpäiviä toivottavat klinikan hoitajat,

    Jenni, Ulle, Johanna, Heidi, Janita ja Nina

    Lue lisää
  • 03.05.2017
    Spinky

    Spinky on eläinlääkärimme Linn Jaatisen whippet pentu. Tämä ihana pentu viettää aikaa myös klinikalla ja siitä onkin hyvää vauhtia tulossa klinikan nimikkopentu.
    Täällä blogissa seuraamme myös spinkyn elämää ja mitä kaikkea kuuluu pennun ensimmäiseen vuoteen eläinlääkärin  näkökulmasta. 

    Väsy iskee välillä ja useasti. Pienelle pennulle lepo on tärkeää.

    Kavereiden kanssa on kiva lähteä metsään :) 

    Loppulenkille tilattu kuljetuspalvelu, liika rasitus ei ole hyvästä pennulle. 

    - Spinky 

    Lue lisää
  • 20.04.2017
    Mitä tehdään, jos kyy puree?

    Ohjeita kyyn pureman varalta

    Kyyn (Vibera berus) purema on myrkyllinen. Koiraa kyy puree tavallisesti päähän tai tassuun, kissalla puremat ovat useimmiten tassussa. Perinteisen kyypakkauksen sisältämästä kortisonista ei ole todettu olevan hyötyä, vaan sitä suositellaan annettavaksi koiralle ainoastaan tilanteissa, joissa hengitysteiden alueelle osunut kyyn purema uhkaa turvottaa hengitystiet umpeen.

    Pureman vakavuus vaihtelee tapauksesta toiseen, elimistöön joutuneen myrkyn määrä ja laatu ratkaisee. Joskus myrkkyä ei erity lainkaan. Puremakohta on turvoksissa ja kipeä. Myrkky vaikuttaa elimistössä mm.sydänlihassoluihin ja munuaisten toimintaan.

    Pureman saanut eläin pidetään mahdollisimman paikallaan ja toimitetaan pieneläinklinikalle nesteytykseen. Nestehoidolla pyritään varmistamaan munuaisten toiminta. Klinikalla eläimelle annetaan opioidi-kipulääkitys ja jos koiran tila on vakava, voidaan antaa myös antiseerumi-injektio.  Kissoille antiseerumia ei suositella. Antiseerumi on melko kallis ja sen saatavuudessa on ajoittain ongelmia, mutta tällä hetkellä meillä on seerumia varastossa. . Älä anna kyyn puremalle lemmikille tavanomaisia kipulääkkeitä.

    Jos kyy puree lemmikkiäsi:

    Rajoita eläimen liikkumista heti, pieni eläin kannattaa kantaa autoon. Vie eläin eläinlääkäriin nesteytykseen ja kivun hoitoon nopeasti.

    Lue lisää
  • 12.04.2017
    Tervetuloa Eläinklinikka EHYT:n blogiin!

    Tervetuloa seuramaan Eläinklinikka EHYT:n blogia.

    Blogissamme pääset kurkistamaan klinikan arkeen, kuulemaan ajankohtaista tietoa eläinten hoidosta ja lääkinnästä sekä tietenkin näkemään ihania eläinystäviä.
    Klinikkamme sijaitsee Salon Halikossa ja eläinlääkäripalveluja tarjoamme yli 25 vuoden kokemuksella. Aiemmin EHYT on tunnettu nimellä Kuninkaantien Eläinklinikka.

    Nimi EHYT muodostuu sanoista ’eläimesi hyvinvointitiimi’.
    Toimitiloihin onkin rakentunut suorainainen hyvinvointikeskus, sillä saman katon alta klinikan lisäksi löytyvät mm seuraavat palvelut: osteopaatti, fysioterapeutti, koirahierojat sekä vesijuoksumatto kuntoutusta varten. Ehyt areenalla järjestetään koirakoulutusta ja sitä voidaan vuokrata luentoja yms tilaisuuksia varten. Lemmikkipesulaan voit tulla pesemään itse koirasi tai kissasi.

    Tule mukaan lemmikkien ihmeelliseen maailmaan!

    http://www.ehyt.info/

                                                                                                                                                                                                                           Kuva: @SiniAnnika

    Lue lisää
  • 12.04.2017
    Asiaa punkeista

    Puutiaiset lähtevät liikkeelle, kun lämpötila nousee yli 5 asteen, joten on aika aloittaa ns punkkitarkastukset ja suunnitella lemmikkien suojaaminen puutiaisilta. Pohditaan sitä, mutta ensin hiukan perusjuttuja. Kun joku kertoo, että hänen lemmikistään on löytynyt punkki, hän tarkoittaa yleensä Ixodes richinus-nimistä puutiaista. Lemmikeissä on toisinaan myös oikeita punkkeja, kuten syyhy-, hilse- ja korvapunkkeja. Aina välillä törmään siihen, että lemmikin omistaja luulee, että hänen eläimensä on saanut puutaiskarkoitteen, vaikka tosiasiassa on hoidettu ulkoloispunkkeja, kuten syyhypunkkia eli kapia. Kovin yleisiä eivät väärinkäsitykset onneksi kuitenkaan ole, onhan puutiaislääkitys pääsääntöisesti ennaltaehkäisevää ja punkkitartuntoja hoidetaan, kun eläimessä on loistartunnan oireita, tavallisimmin kutinaa.
    Puutiainen ei itse ole mikään vaarallinen veikko, mutta sen levittämät taudit herättävät pelkoa. Ihmiselle voi tarttua borrelia tai puutiasaivokuume, koirilla suurin pelko on borreliasta. Kissolla puutiaisten välittämät taudit ovat ainakin toistaiseksi hyvin harvinaisia. Borrelian tarttuminen vaatii parin päivän kiinnittymisen. Ihmisellä tarkkaillaan rengasmaista muutosta ihossa, koiralla ei tällaista yhteyttä ole havaittu. Koiran mahdolliset oireet alkavat keskimäärin 70 vrk tartunnasta. Oireena voi olla esim kuumeilua, nivelkipua ja väsymystä eli oireita, jotka voivat liittyä moniin muihinkin ongelmiin.


    Puutiaisen päänmenoksi on kehitetty monenlaisia ratkaisuja. Se on hyvä, koska eläinten turkin laatu vaihtelee roduittain ja lemmikit myös elävät erilaisissa olosuhteissa. Lääkkeet joko karkottavat puutiaisen tai tappavat sen kiinnittymisen jälkeen. Olemme päätyneet suosittelemaan koirille jotain seuraavista: pitkävaikutteinen, vedenkestävä, puutaiset karkoittava punkkipanta, suun kautta annettava puutiaiset tappava tabletti tai niskaan siveltävä punkkikarkoite, joka suojaa myös hyttysiltä. Kissat saivat oman pitkävaikutteisen, niskaan siveltävän punkkilääkkeensä tänä keväänä. Näistä kannattaa kysyä lisää klinikalta.
    Puutiaista vastaan ei voida rokottaa, mutta borrelioosiin on koirille saatavissa rokote, jota suositellaan lähinnä paljon tunnetuilla punkkialueilla oleskeleville koirille. Ihmisten ”punkkirokote” suojaa puutiaisaivokuumeelta.


    Jos kaikesta huolimatta puutiainen on ehtinyt kiinnittyä ihoon, se kannattaa sieltä poistaa. Ei rasvalla eikä litistämällä vaan jollakin tähän kehitetyllä laitteella. Punkkipihdeillä ja –taltoilla on omat suosijansa, mutta oma ehdoton suosikkini on punkkilasso: silmukka punkin kiinnittymiskohdan ympärille, lasso tiukaksi ja pieni kiertoliike ja se on siinä.


    Ja vielä lopuksi: koska suurin osa hyvin toimivista puutiaislääkkeistä on reseptivalmisteita, niistä kannattaa sopia eläinlääkärin kanssa esim rokotus- tai terveystarkastuskäynnin yhteydessä.


    keväisin terveisin Pirkko

    Lue lisää
  • 29.05.2020
    Onnea Ulriika, anestesiologian pioneeri

    Klinikkaeläinhoitajamme Ulriika Joutseno lähti kymmenen muun rohkean kanssa pilotoimaan AEL-Amiedu Oy:n erikoisammattitutkintoa eläinanestesiolgiasta. Koulutus tuntui näin työnantajan näkökulmasta hyvin vaativalta työn ohessa suoritettavaksi, mutta Ulriika on aiheeseen hyvin motivoitunut ja suoriutui opinnoista loistavasti.
    Tutkinto on nyt valmiina, mutta työ jatkuu. Teoreettinen opiskelu vaatii keskittymistä ja sisua, mutta vielä haastavampaa on soveltaa oppimaansa. Liian usein uudistukset jäävät tekemättä, kun entiselläkin systeemillä pärjätään ja tutut asiat ovat turvallisia. Kyseiseen ammattitutkintoon kuului myös työn organisointia ja ohjausta, mikä loi hyvää pohjaa sille, että opittuja asioita viedään myös käytäntöön jokapäiväisessä praktiikassa. Ei liene asiaa, jota ei voisi tehdä ”lite bättre” kuten kaikki 1995 eläneet tietävät.
    Ulriikan opinnoista voi lukea lisää Salon Seudun Sanomista, su 25.5.2020 s 13.

    Lue lisää